Kagyu Samye Ling  

tiibetiläinen luostari ja keskus, Skotlanti 

Järjestön pääkeskus Kagyu Samye Ling on Euroopan vanhin buddhalainen keskus. Se sijaitsee Etelä-Skotlannin maaseudulla ja on avoin vierailijoille ympäri vuoden. Keskusta pitävät yllä luostarivalan ottaneet munkit ja nunnat sekä talkootyötä tekevät maallikkoharjoittajat. Yhteisössä asuu vakituisesti noin sata henkeä.  

Tiibetiläinen lama, tri Akong Tulku Rinpoche on Samye Lingin perustaja. Hän opettaa ja johtaa toimintaa edelleen. Luostarin apottina toimii hänen veljensä Lama Yeshe Losal Rinpoche, jonka vastuulla on myös Holy Isle -projekti. Mietiskelykeskuksiin tulevista ihmisistä jotkut kiinnostuvat tiibetin-buddhalaisuudesta syvällisesti ja ottavat munkin tai nunnan valan sekä osallistuvat pitkille retriiteille. Toiset pysyvät maallikkoina, joilla on perheet ja työ. Kyse on kunkin kohdalla yksilöllisesti parhaiten sopivasta ratkaisusta. Myös muiden uskontojen edustajat voivat osallistua keskustemme mietiskelykursseille ja hyötyä niistä. 

Kagyu Samye Ling ja Samye Dzong -keskukset 18 eri maassa seuraavat buddhalaista karma kagyu-perinnettä, jota johtaa 17. Karmapa Ogyen Trinley Dorje. Ne keskittyvät opettamaan vajrayana-buddhalaisuutta säilyttääkseen Buddhan 2500 vuotta vanhaa perinnettä. Tarkoitus on saattaa opetukset ihmisten saataville.

DVD: Samye Ling - Fulfilling the Visions tilattavissa verkkokaupasta:

Puolen tunnin filmi kertoo tiibetinbuddhalaisuuden tulosta länteen ja Samye Lingistä oppimisen, parantamisen ja humanitaarisen työn kansainvälisenä keskuksena. Samye Lingin tarkoitus on auttaa ihmisiä kehittämään mieltään ja löytämään yhteys koko ihmiskuntaan. Se on tulevaisuuden näkymä sopusoinnusta ja rauhasta, jonka toivotaan juurtuvan maailmaan. Filmi kertoo Samye Lingin temppelin synnystä ja sen taiteesta, buddhalaisuudesta ja meditaatiosta, luostarielämästä ja yhteisöelämästä, uskontojen välisestä liikkeestä, terapiasta ja avustusprojekteista, Akong Rinpochen omista tulevaisuuden toiveista. 

Kagyu Samye Lingin visuaalinen esittely

Tervetuloa Samye Lingiin. Tässä tietoa kohteista, jotka löydätte paikan päältä:  

Samye Vapautuksen portti  

Tämä on Kagyu Samye Lingin pääsisäänkäynti. Portti on omistettu maailmanrauhalle ja koristeltu mantrakaiverruksilla ja muilla kuvioilla, joiden sanotaan edistävän mielenrauhaa ja auttavan kaikkia, jotka näkevät kuviot tai kulkevat portista.

Portti on muotoiltu perinteisen tiibetiläisluostarin portin tyyliin. Rakenteissa toistuu sama kuvio, joka löytyy rauhan mandalan mittaamattomasta palatsista. Mandala itsessään on maalattu portin sisäkattoon. Ulkopuolelta porttia kattavat kuparilevyt, joiden nurkissa on jalokivi-symbolit ja harjalla on dharman pyörä ja kaksi kaurista.  

Pyörä ja kauriit sen kummallakin puolella edustavat dharman pyörän ensimmäistä kääntöä, se tarkoittaa aikaa, jolloin Buddha opetti Neljä jaloa totuutta ensimmäisen kerran. Hän antoi opetukset Kauriiden lehdossa Sarnathissa viidelle askeetille, jotka olivat aiemmin harjoittaneet äärimmäisiä kieltäymysharjoituksia hänen kanssaan.Kun hän alkoi opettaa, kaksi kaurista ilmestyi metsästä ja istuutui hänen kummallekin puolelleen. Siksi Buddhan opetusten vertauskuvksi on otettu kahden kauriin reunustama pyörä.

Portin pylväiden päässä, katon alla on vaakasuora palkki, johon on kirjoitettu useita sanskritinkielisiä mantroja, joilla on erikoismerkitys. Kun kääntyy julkiselta tieltä sivutielle ja saapuu portille, niin eteläpuolella on kunnianosoitus Kolmelle jalokivelle – Buddhalle, Dharmalle ja Sanghalle – sekä Chenrezigin, myötätunnon bodhisattvan kuuden tavun mantra "om mani peme hung". Saman palkin sisäpuolella on Chenrezigin erityinen mantra nimeltään 'mantrojen kuningas', koska on ennustettu, että kuka sitten käveleekin sen alitse valaistuu joskus tulevaisuudessa.

Portin vasemmalla puolella, itää kohti, on buddha-mantra. Palkin sisäpuolella on Vajrapanin mantra. Hän on yksi korkeista bodhisattvoista, joka yhdistetään hyvien tekojen voimaan.

Portin vasemmalla puolella, länteen päin on Gurun Rinpochen eli Padmasambhavan mantra. Hän perusti buddhalaisuuden Tiibetiin. Tämän palkin sisällä on Manjushrin mantra. Hänkin on bodhisattva ja hänet yhdistetään erityisesti viisauteen.

Portin takana, pohjoista kohti olevassa palkissa on Sydänsutrasta tuttu tyhjyyden mantra. Palkin sisällä on Chenrezigin mantra uudemman kerran. Tämän palkin sisällä ovat myös sanskritinkieliset tavut, jotka ilmaisevat viiden arkkityyppisen buddhan nimet.

Katon alapuolella, sanskritinkielisten rukousten alla on erilaisia vertauskuvallisia maalauksia. Portinpylväiden huipulla on kuvat eläimistä, jotka ilmestyivät suuren mietiskelijän ja pyhimyksen, Milarepan, unessa ennustaen kagyu-perinteen tulevaisuutta. Pylväiden sisäsivuilla alaspäin mentäessä on muita kaiverrettuja eläinhahmoja, joiden tehtävänä on suojella dharmanharjoittajia kielteisiltä vaikutuksilta. Näemme valkoisen jakin, valkoisen haukan ja mustan skorpionin, jotka kaikki ovat myyttisen kuninkaan Nyenchen Tanglan erilaisia ilmenemismuotoja.  

Kuvattuna on myös korppi, Mahakalan symboli. Mahakala on karma kagyu -perinteen pääsuojelija tiibetinbbuddhalaisuudessa. "Suojelija" tarkoittaa valaistunutta energiaa, joka kääntää pois ja muuntaa esteet ja kielteiset olosuhteet. Karma kagyu -perinne on Samye Lingin hengellinen perinne. Pylväiden juurella on maalaukset neljästä suuresta kuninkaasta, jotka vartioivat neljää ilmansuuntaa ja puolustavat paikkaa negatiivisilta voimilta.

Portin vieressä on kaksi valkoista uurnaa, joissa poltetaan aromaattisten puiden (esimerkiksi katajan) oksista tehtyä tulta.   Hyväntuoksuinen savu toivottaa vanhemmat lamat tervetulleiksi Samye Lingiin.

Vihreän Taran patsas 

Yrttitarhassa, Vapautuksen portin oikealla puolella on viisi metriä korkea Vihreän Taran patsas. Sanotaan, että Vihreä Tara edustaa viisautta ja hän istuu risti-istunnassa toinen jalka eteenpäin ojennettuna, valmiina lähtemään avuksi kelle tahansa, joka tarvitsee apua. Patsaan ympärillä on parantavien yrttien puutarha. Vihreän Taran rukouksia lausutaan pelon ja esteiden voittamiseksi. Samye Lingin temppelissä niitä resitoidaan aamuisin klo 6 -7. 

Tara on kaikista tiibetiläisistä naispuolisista meditaatiojumaluuksista rakastetuin. Hän edustaa pelottomuutta, nopeaa kykyä pelastaa olentoja vaaroilta ja kärsimyksistä.Kaunis legenda kertoo Taran syntyneen Chenrezigin kyynelistä. Suuri myötätuntoinen bodhisattva Chenrezig itki epätoivoissaan, koska hän ei voinut auttaa kaikkia olentoja pois kärsimyksestä. Hänen jalkoihinsa muodostui kyynelten järvi, ja sen keskelle syntyivät Valkoinen ja Vihreä Tara.

Uskomme, että heidän avullaan Chenrezigin toive auttaa kaikkia olentoja voi toteutua. Tara on myös bodhisattva − joku, joka on luvannut saavuttaa valaistumisen vapauttaakseen kaikki olennot – mutta hänen valansa on erityinen: hän tahtoo saavuttaa valaistumisen naispuolisessa kehossa ja hän jälleensyntyy aina naisena, kunnes vala on täytetty. Näin ollen Taran vala on luonut toivoa ja antanut inspiraatiota lukemattomille sukupolville naisia.

Vihreää Taraa pidetään voimakkaana apuna esteiden poistamiseksi. Nämä esteet voivat olla ulkoisia tai oman mielen sisäisiä, mitä tahansa, mikä saa meidät kärsimään tai estää onneamme. Ihmiset rukoilevat Taraa avuksi sekä maallisissa ongelmissa että henkisen tien eri vaiheissa.

Kuvissa hän näyttäytyy nopeana ja pelottomana kaikissa toimissaan – esimerkiksi hänen eteen päin ojennettu oikea jalkansa osoittaa hänen lähtövalmiuttaan heti tarvittaessa – ja usein hänet kuvataan nuorekkaana, leikkisänä ja dynaamisena. Taroista nimenomaan Vihreän Taran rooliin liittyy pelottomuus. Harjoitusta tehdään pelkojen poistamiseksi ja jotta voitettaisiin kaikenlainen kärsimys, mitä pelkoihin liittyy.

Vaikka Tara on nuorekas, häntä kutsutaan usein Äidiksi. Se johtuu siitä, että hänen myötätuntonsa on niin suuri, että jokainen olento on hänelle yhtä arvokas kuin oma lapsi. Edelleen häntä sanotaan kaikkien buddhien äidiksi. Silloin viitataan viisauteen: jotta valaistuminen voidaan saavuttaa, alkuperäinen viisaus täytyy täydellistää. Se synnyttää vapautumisen. Myötätuntoinen, peloton Tara on täydellisen viisauden ruumiillistuma.

Taran parantava puutarha on omistettu Taran 21 ilmestyskeholle. Siellä kasvatetaan sellaisia tiibetiläisiä villiyrttejä, jotka viihtyvät Etelä-Skotlannin ilmastossa. Taran 21 ilmestyskeholla on voima voittaa 21 erilaista ruumiillista ja psyykkistä sairautta. Siksi patsasta ympäröiviin lootuksenlehtien muotoisiin istutuspenkkeihin on kylvetty 21:n eri kasvilajin siemeniä. Patsas pyhitettiin 7.7.2007 aamulla klo 7.

Akong Tulkun perimyslinja yhdistyy perinteisesti parantamiseen ja lääketieteeseen. Edellisessä inkarnaatiossaan toinen Jamgon Kongtrul tunnisti ensimmäisen Akongin Lääkäribuddhan ilmestyskehoksi. Toinen Akong Rinpoche toi tiibetiläistä lääketiedettä ja terapiaa länsimaihin yhdistäen idän ja lännen koulutustapoja ja näkökantoja sekä fysiologisessa että psykologisessa lääketieteessä. Monet länsimaiset psykologit ovat omaksuneet Tara Rokpa -terapian, ja sen hyviksi osoittautuneet menetelmät ovat levinneet ympäri Eurooppaa, Amerikkaa, Afrikkaa ja Aasiaa. Lisäksi länsimaisille lääkäreille on tarjoutunut tilaisuus tutustua tiibetiläisen lääketieteen teoriaan ja käytäntöön.

Akong Rinpochen alkuperäinen luostari Drolma Lhakang oli vahvasti yhteydessä Taraan. Taran vaikutus on tunnistettu historiallisesti Euroopan kulttuureissa, erityisesti irlantilaisten kelttiläisessä perinteessä.

Drolma (tiibetiksi “vapauttava äiti”), on yksi pääasiallisista tiibetiläisistä nimistä Taralle. Akong Rinpochen luostaria Chamdon lähellä Tiibetissä kutsutaan nimellä Drolma Lhakang – Taran pyhä paikka, koska Taran 21 ilmestyskehoa (emanaatiota) ilmestyivät itsestään kallioihin luostarin ympärillä. Drolma Lhakang on omistettu Tara-Drolman parantavan energian jatkuvaan kutsumiseen rukouksin. Häntä rukoillaan suojelemaan kaikkia olentoja ja koko planeettaa. Tiibetissä Taraa pidetään Buddhan valaistuneen mielen ja energian naispuolisena ilmentymänä, ja se rinnastetaan vastaavaan miespuoliseen, kaiken näkevään rajattoman rakkauden ja myötätunnon bodhisattvaan, Chenrezigiin.

Taran parantava puutarha on omistettu Taran 21 ilmentymälle. Sen avulla säilytetään ja levitetään sellaisia tiibetiläisiä lääkeyrttejä, joita voidaan viljellä Etelä-Skotlannissa. Kullakin Taran 21 ilmestyskehosta on voima parantaa 21 erilaista ruumiillista ja psyykkistä sairautta. Siksi 21 erilajista yrttiä, jotka liittyvät näihin 21 aspektiin, on istutettu erillisiin terälehden muotoisiin penkkeihin, jotka ympäröivät Taran patsasta. Tämä patsas pyhitettiin 7.7.2007 aamulla kello 7.

Puutarhan ympärysmitta on 40 jaardia (36.58 metriä) ja se muodostuu 21 lootuksen terälehdestä. Nämä terälehdet ovat reunakivin maasta korotettuja istutuspenkkejä, ja niiden välissä kulkevat leveät käytävät, jotka lähtevät patsaasta säteiden tapaan neljään eri suuntaan. Terälehdille istutettu erilaisia lääkeyrttejä, joiden kukkien väri vastaa Vihreän Taran mandalaa. Loput niitystä on istutettu puin ja pensain. Sinne perustettu myös paikallisten kasvien hedelmätarha.
Yhdistämällä yrttien ominaisuudet Taralle osoitettujen rukousten voimaan valmistetaan lääkkeitä, jotka ovat erityisesti soveltuvia 21 erilaisen sairauden hoitoon.

Herbaario

Tämä on paikka, jossa yrttejä käsitellään, niistä tehdään lääkkeitä ja opiskellaan yrttilääketiedettä. Herbaario on tehty vihreästä tammesta, eristetty villalla ja katto on liuskekiveä. Rakennuskustannukset on katettu lahjoituksin ja rakennustyö tehty puutarhaprojektin vapaaehtoistyövoimin.

Pohjakerros on tarkoitettu yleiseen käyttöön, siellä on pöytiä, työpenkkejä ja keittiö, jossa voi valmistaa marinadeja, öljyjä ym. Se on myös varastona puutarhakaupalle, ja yrttituotteet sekä puutarhan muut tuotteet ovat siellä nähtävillä. Toisessa kerroksessa tehdään yrttilääkkeitä ja työstetään raaka-aineita. Siellä on työpisteitä, varastotilaa, kirjasto, toimisto ja tiloja purkkien nimilappujen liimaamiselle. Kansiot, joissa on ohjeita ja yhteystietoja, säilytetään siellä. Yrtit kuivataan täällä ja muutetaan lääkkeiksi Tri Dhondenin ohjauksen alla. Tri Dhonden on Dalai Laman lääketieteellisessä koulussa Dharamsalassa koulutuksen saanut tiibetiläinen lääkäri.

Samye Lingin puutarhaprojektin suunnitelmiin liittyy virallista puutarhakoulutusta sekä viikonloppukursseja. Suunnitteilla on myös yrttilääkekursseja, teeainesten ja voiteiden valmistamista ym. erikoiskursseja sekä eurooppalaisin että tiibetiläisin perintein.

Yrttipuutarha kattaa viidenneksen Samye Lingin kasvimaasta ja sieltä saa runsaan sadon minttua, meiramia, sitruunamelissaa, salviaa, timjamia, tilliä, korianteria, valeriaanaa, laventelia kamferia, kamomillaa, kehäkukkaa ym. vuosittain. Basilikaa ja persiljaa kasvatetaan kasvihuoneissa. Yrtit poimitaan käsin ja kuivataan ammattilaisten ohjauksessa.

Nagarjunan patsas lammen keskellä

Tämä lammen keskellä sijaitseva patsas, jonka pään ylle nousee kobran pää, esittää Nagarjunaa, madhyamaka-filosofiaa käsittelevän koulukunnan esi-isää. Karma kagyu -perinteen näkemys tyhjyydestä perustuu madhyamakaan. Buddhalaisen legendan mukaan Nagarjuna löysi tyhjyyttä käsittelevät prajnaparamita-opetukset nagojen eli vedenhenkien maailmasta, minne ne oli jätetty turvaan.    

Nagarjunan patsas on pystytetty lammen keskelle Kagyu Samye Lingin luostarin puistoon. Se kuvaa mahyana-perinteen jatkuvuutta lännessä. Se on myös mahamudra-mietiskelyyn liittyvän näkemyksen symboli ja muistuttaa siitä, että bodhisattvan tie perustuu tuonpuoleiseen viisauteen. Samye Lingin perustaja, Akong Tulku Rinpoche toivoi, että patsas katsoisi länteen päin ja kuvaisi näin sitä, miten mahayana-buddhalaisuus juurtuu länsimaihin.

Nagarjuna oli suuri mahayana-mestari, joka eli Intiassa ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan tiedoilla. Legendat kuvaavat hänen erikoista elämäänsä kertoen, että hän vieraili nagojen eli vedenhenkien maassa ja löysi sieltä Prajnaparamita-sutrat. Se on laaja filosofinen teoskokoelma tyhjyyden ja tuonpuoleisen viisauden opetuksista, jossa on 18 osaa. Sydänsutra on niistä yksi. Buddha oli antanut ne nagojen vartioitaviksi. Kun Nagarjuna opetti nagoille Buddhan osoittaman tien, he kiitollisina ryhtyivät hänen suojelijoikseen.

Kuningaskobra, joka nousee Nagarjunan selän takaa, on nagojen kuningas ja suojelee häntä sekä sateelta että auringonpaisteelta. Se muistuttaa vanhempaa tarinaa, missä Buddha harjoitti meditaatiota ja kun alkoi sataa, kuningaskobra nousi hänen taakseen suojellakseen häntä rajuilmalta.

Kaikkia käärmeitä ja kaloja pidetään nagojen vertauskuvina; Nagarjunakin on siis sijoitettu lammen keskelle, lammessa on kaloja ja patsasta suojelee kobra. Istuimena on käärmeen kierteelle kääriytynyt vartalo ja suojan tarjoaminen merkitsee, että nagat kunnioittavat Nagarjunaa ja tahtovat palvella häntä. Malja hänen oikealla puolellaan sisältää hänen munkkiuteensa liittyvät esineet. Historiankirjojen mukaan hän piti valansa täydellisesti ja pukeutuu täten täydelliseen munkin kaapuun. Käsien ele eli mudra on opettamisen mudra. Se viitaa siihen, että hän opettaa nagoille dharmaa. Hänen jalkansa bodhisattva-asennossa kuvaavat sitä, miten hän rakastaa ja pitää huolta kaikista olennoista.

Kun Nagarjuna palasi nagojen valtakunnasta, hän kirjoitti  kommentaarin Prajnaparamita-sutriin ja ilmaisi niiden ytimen viisiosaisessa kirjasarjassa. Lisäksi hän kirjoitti madhyamaka-filosofian (keskitien viisauden) opinkappaleet, Madhyamaka Carikan. Hän on Keskitien opin koulukunnan perustaja. Hän kirjoitti myös viisi teosta sravakayana opetuksista otsikolla ”Kirje ystävälle”, ja viisi lyhyttä Buddhan mieltä ylistävää rukousta.

Nagarjuna kirjoitti kuvaukset kahdeksasta erilaisesta stupasta ja niiden ylistykset. Hän oli matkustanut eri puolilla Intiaa tutkimassa Buddhan rakennuttamia stupia ja merkitsi muistiin niiden yksityiskohdat. Nämä stupat on rakennettu Samye Lingiin ja ne ovat siellä nähtävillä.

Nagarjuna teki kommentaarin Guhyasamaya tantraan ja kirjoitti lääketieteen perusteoksen; koko tiibetiläinen lääketiede perustuu siihen. Hän oli kemisti ja alkemisti ja valmisti kultaa myyntiin, kun Intiaa koetteli nälänhätä. Hän oli yksi Nalandan yliopiston perustajista ja yksi hänen pääopettajistaan oli Saraha, nuolentekijä siddha.

Nagarjuna syntyi Etelä-Intiassa, alueella jota nykyisin kutsutaan nimellä Unda Pradesh. Se on Madrasista pohjoiseen ja Orissasta etelään. Siellä Buddha opetti Kalachakra tantran ja nykyisinkin Nagarjunan luolat ovat olemassa. Tosin ne jäivät patoaltaan alle jokin aika sitten, mutta pyhäinjäännökset siirrettiin museoon. Siellä on myös yliopisto nimeltä Nagarjuna Conda.

Guru Rinpoche 

Lammessa suuren stupan vieressä on Guru Rinpochen patsas lootusistuimella. Hänet tunnetaan myös nimellä Padmasambhava. Häntä kunnioitetaan henkilönä, joka sai buddhalaisuuden vakiintumaan Tiibetissä 700-luvulla. Lootuksen kukka on yksi buddhalaisuuden käytetyimmistä vertauskuvista. Sen nuppu kasvaa mutaisen lammen vedestä, mutta avautuu tahrattomana kukkana. Se symbolisoi valaistunutta tietoisuutta, joka nousee mielemme hämmennyksen keskeltä ja ilmentyy lopulta täydellisenä viisautena ja myötätuntona. Siksi Guru Rinpoche syntyi legendan mukaan järven keskellä kukkivan lootuksen keskelle.   

Buddhalaisessa perinteessä Guru Rinpoche ("kallisarvoinen opettaja") nähdään siunauksen tai armon lähteenä siten, että hän välittää valaistunutta viisautta niille, jotka rukoilevat häntä uskolla ja hartaudella. Tiibetiläisille hän on Toinen Buddha, ja hänen opetuksillaan ja piilotetuilla kirjoituksillaan (termoilla) on ollut erittäin suuri merkitys tiibetinbuddhalaisuuden kehitykselle. Guru Rinpoche istuu lootuksen kukan päällä lammen keskellä muistutuksena hänen ihmeenomaisesta syntymästään. Lammen ympärille on muovailtu savesta jalokivimukaelmia lahjoina Guru Rinpochelle.

Siellä on myös erilaisten suojelevien eläinten kuvia. Pohjoisessa, stupaa kohti on kilpikonna. Lännen puolella on punainen lintu. Idässä on tiikeri ja etelässä, Guru Rinpochen patsaan takana on vaaleansininen metallinen lohikäärme.Nämä eläimet suojelevat neljää pääilmansuuntaa. Lammen edessä on nuoren poikalapsen patsas, joka näyttää tyhjentävän vesimaljaa lampeen johtavaan kouruun. Se kuvaa tapahtumaa Buddhan aikaisemmista elämistä. Oli kova kuivuus ja lampi uhkasi kuivua. Kalat hyppelehtivät jo melkein kuivalla maalla. Pieni poika juoksi toiselle järvelle, jossa oli edelleen vettä, ja kantoi kärsivällisesti vettä sieltä kuivuvaan lampeen. Lopulta siinä oli tarpeeksi vettä kaloille, niin että ne säilyivät hengissä. Sellainen tarina kuvaa bodhisattvatoimintaa.

Guru Rinpochen oikea käsi on eleessä, jolla lannistetaan olemassaolon harhanomainen luonto ja hallitaan sitä. Samassa kädessä Guru Rinpoche pitelee viisisakaraista rituaaliesinettä, vajraa, joka kuvaa taitavia keinoja. Jokainen sakara on yhden buddha-perheen vertauskuva. Vasemmassa kädessään Guru Rinpoche pitelee kallokuppia, jossa on pitkän iän antavaa pyhitettyä nestettä. Kupin yläpuolella on pitkän iän malja, joka symbolisoi Gurun kuolemattomuutta. Guru Rinpochen edessä lammesta ilmestyy naga nuoren merenneidon hahmossa. Hänen päästään kasvaa käärmeitä ja hän kumartaa Guru Rinpochelle.  

Guru Rinpochen patsas sijaitsee Voiton stupan vieressä. Lisätietoa Guru Rinpochesta.

Voiton stupa 

Stupa on Buddhan valaistuneen mielen symboli ja sen tehtävänä on uudistaa, tasapainottaa ja muuttaa energiaa hyväksi, jotta planeetta ja me itse parantuisimme. Stupan muoto ja sisältö ilmaisee elementtien, maan, veden, tulen, ilman ja avaruuden tasapainoa ja niiden puhdistumista. Se on myös ilmaus buddhaluonnosta, joka on kaikkien olentojen todellinen luonto. Voiton stupamme pyhitettiin vuonna 2000 ja se on ensimmäinen laatuaan Skotlannissa.    

Stupassamme on erityinen pieni alttari, joka on omistettu kuolleitten muistamiselle ja jossa säilytetään heidän tuhkaansa. Kun ihmiset kuolevat, heidän arkkunsa asetetaan pyhäkön sisään pää viiden elementin mandalan yläpuolelle. Arkun yläpuolella katossa on  Dorje Sempan puhdistava mandala.

Munkit, nunnat ja maallikkoharjoittajat rukoilevat jatkuvasti kolme päivää ja kolme yötä pyytäen myötätunnon bodhisattvan, Chenrezigin siunausta ja luottaen poismenneen henkilön mielen Amitabhan, Rajattoman valon buddhan käsiin. He rukoilevat, että kuolleen mieli jälleensyntyisi Amitabhan buddhakentällä Dewachenissa, Autuuden puhtaassa maassa.

Kun kolme päivää on kulunut, ruumis krematoidaan ja tuhka asetetaan yhteen alttaria ympäröivistä kaapeista. Kerran vuodessa korkea lama johtaa erityisen seremonian, jossa tuhkat siunataan ja rukoillaan kaikkien niiden puolesta, jotka ovat kuolleet.

Stupan alttarilla on keskimmäisenä Buddha Amitabhan, Rajattoman valon Buddhan patsas Hänen oikealla puolellaan on Chenrezig, myötätunnon bodhisattva ja vasemmalla Vajrapani, suuren voiman bodhisattva. Amitabhan ympärillä on Lääkäribuddhan erilaisia ilmenemismuotoja. Kattoa reunustaa 35 Buddhaa, emotionaalisten esteiden poistaja.

Stupan ikkunassa on kalachakra-mandala tasapainoa ja sopusointua rakentamassa. Lumileijonat kannattelevat stupan jalustaa. Lisätietoa stupista täällä ja Samye Lingin sivuilla.  

Rukousmyllyjen talo 

Kun ihmiset kävelevät stupan ympäri myötäpäivään rukouksia lausuen, polku vie heidät rukousmyllyjen talon läpi. Siellä he voivat pyörittää myllyjä ohi kulkiessaan. Rukousmyllyt ovat rakennuksen etupuolella ja takaosassa on laatikoita vainajien tuhkalle. Myllyjen sisällä on miljoonittain mantroja (lyhyitä rukouksia) rauhan ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Ne on puhdistettu sahramivedellä ja siunattu erityisellä tavalla. Kun rukousmyllyt pyörivät, mantrojen siunaus aktivoituu ja hyvä energia säteilee kaikkiin ilmansuuntiin.

Rajattoman valon Buddha Amitabha sanoi: "Rukousmyllyistä on hyötyä silloin, kun maailmassa on huonot ajat. Dharman pyörän kääntäminen saa kyvykkäimmät saavuttamaan valaistumisen ja toimimaan kaikkien olentojen hyödyksi, keskinkertaiset saavat onnekkaan jälleensyntymän ja löytävät pyhän dharman ja vähälahjaisimmatkin pysyvät erossa pahoista teoista."

Samye Lingin suurta stupaa ympäröivä rakennus pystytettiin   talkoilla kesällä 2005 Akong Rinpochen johdolla. Rakennuksen sisäsivulle sijoitettiin suuria kuparisia rukousmyllyjä, jotka sisältävät satojatuhansia  om mani padme hung -mantroja. Ulkoseinälle tehtiin kaappeja, joissa voidaan säilyttää vainajien tuhkauurnia. Kävelytie katettiin koristeellisella kuparikatolla samaan tapaan kuin stupan edessä oleva sisäänkäynti.  

Rukousmyllyjen talo valmistui lokakuussa 2007    Britannian ensimmäinen rukousmyllyjä varten rakennettu talo on nyt valmis. Se pyhitettiin erityisessä seremoniassa Akong Tulku Rinpochen johdolla kesällä 2007. Talo ympäröi Samye Lingin kaunista   Voiton stupaa kolmelta sivulta.    Jokaisessa myllyssä on miljoonia rukouksia. Niiden energia ja siunaukset aktivoidaan ja lähetetään maailmalle samalla, kun sähköiset moottorit pyörittävät myllyjä hitaasti yötä päivää.   Ihmiset voivat osallistua pyörittämiseen ja lisätä liikkeen vauhtia puisista kahvoista pyörittämällä. Samalla he ansaitsevat ansion, joka kertyy rukoilemalla miljoonin rukouksin kaikkien olentojen ja planeettamme puolesta.  

Voiton stupa ja rukousmyllyjen talo tarvitsevat edelleen tukeanne. Kaikki 10 punnan ja sitä suuremmat lahjoitukset kirjoitetaan vuosittain muistiin Rauhan kirjaan, jota pidetään stupan pyhäkössä. Lahjoituskaavake (englanniksi) 

Rukousliput

Rauhan puutarhan värikkäät liput ovat tiibetiläisiä rukouslippuja. Lippuihin on painettu rukouksia, joissa pyydetään voimaa ja viisautta, rauhaa ja rakkautta, ja lippujen viisi eri väriä kuvaavat luonnon viittä elementtiä. Lippuja ripustetaan toivoen, että kun tuuli liehuttaa niitä, rukousten siunaus leviää joka puolelle.    

Rukouslippujen historia ulottuu aikaan ennen buddhalaisuutta, kun Tiibetissä vallitsi bön-uskonto. Bön-papit käyttivät kirkkaanvärisiä kangaslippuja parantamis-seremonioissaan.Jokainen väri vastasi yhtä pääelementtiä, ja kun liput laitettiin järjestykseen, se auttoi harmonisoimaan elementtejä niin ihmisissä kuin luonnossakin, ja luonnontuhoa aiheuttavat luonnonhenget saatiin rauhoittumaan.

Kun buddhalaisuus alkoi kukoistaa Tiibetissä, lippuihin ilmestyi mantroja ja buddhalaisia kuvioita. Alun perin ne maalattiin kankaalle käsin yksi kerrallaan, mutta 1400-luvulla otettiin käyttöön puusta kaiverretut painolaatat. Buddhalaiset mestarit suunnittelivat ne, ja käsityöläiset kaiversivat laatat ja kopioivat kuviot lippuihin. Useimmat perinteiset rukousliput tehdään nykyisin Nepalissa ja Intiassa tiibetiläisten pakolaisten työpajoissa, usein vielä perinteisten puisten painolaattojen avulla.

Lipuissa voi olla mantroja, rukouksia, avunpyyntöjä ja hyväenteisiä symboleja. Joskus niissä on otteita Buddhan saarnoista eli sutrista, toisinaan rukouksia jumaluuksille ja suojelijoille. Tuulihevonen on tavallisin symboli. Se kuvaa hyvää onnea ja energioita nostattavaa voimaa, jonka myötä asioiden toivotaan sujuvan hyvin ja esteiden katoavan.

Viisi väriä vastaa luonnonelementtejä seuraavasti: valkoinen avaruutta, sininen vettä, punainen tulta, vihreä ilmaa ja keltainen maata. Henkisellä tasolla nämä värit vastaavat viittä buddhaperhettä ja viittä viisautta. Tuulen puhallus on mielen luonnon vertauskuva. Rukousliput vievät rukouksia kaikille olennoille tuulessa lepattaessaan ja toimivat samalla käytännön muistuttajina dharmanharjoittajille, jotka liput nähdessään muistavat dharman arjen keskellä.

Kahdeksan stupaa

Samye Lingiin johtavan tien kummallakin puolella, kynttilätalon vieressä on kahdeksan stupaa. Kun Buddha kuoli ja siirtyi parinirvanaan (lopulliseen vapautuksen tilaan), oppilaat krematoivat hänen ruumiinsa ja laittoivat tuhkan kahdeksaan stupaan, jotka rakennettiin hyväenteisille paikoille. Jokainen stupa kuvaa jotakin tärkeää tapahtumaa Buddhan elämässä.   

Buddhan syntymää juhlistava lootuksen nupun stupa

Kun Buddha, shakyoiden perintöprinssi, syntyi kuukalenterin neljännen kuun seitsemäntenä päivänä vuonna 563 eKr. Lumbinin hyväenteisessä puistossa Kapila Vastussa, hänen isänsä kuningas Suddhodana rakennutti Lumbiniin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Valaistumisen stupa

Kun Buddha 35-vuotiaana saavutti valaistumisen bodhipuun alla Bodhgayassa, maailman keskipisteessä, kuningas Bimbisara rakennutti stupan Rajgiriin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Dharman pyörän kääntämisen stupa

Buddha käänsi Dharman pyörää ensimmäisen kerran 35-vuotiaana Varanasin metsässä opettamalla Neljä jaloa totuutta. Hänen viisi erinomaista oppilastaan rakensivat silloin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Suuri ihmeiden stupa

50-vuotiaana Buddha teki käsittämättömiä ihmeitä Sravastissa kuukalenterin ensimmäisen kuun viitenätoista ensimmäisenä päivänä ja voitti kielteiset voimat ja vääräuskoiset. Sen muistoksi licchavilaiset rakensivat Sravastiin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Tushitan taivaasta laskeutumisen stupa

Kun Buddha oli 52-vuotias hän vietti kesäretriitin ajan Tushitan taivaassa ja opetti äitiään korvatakseen hänelle hänen ystävällisyytensä. Buddha laskeutui takaisin maan päälle intialaisessa Sarankasyan kaupungissa. Sen muistoksi paikalliset ihmiset rakensivat Vaishaliin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Sanghan yhdistämisen stupa

Kun Buddha asui Rajaghassa Veluvanan bambulehdossa, hän yhdisti uudelleen sanghan, jonka Devadatta oli saanut riitaantumaan. Magadan asukkaat rakensivat silloin stupan Rajgiriin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Kaiken voittava stupa

Kun Buddha oli 80 vuoden ikäinen, hän ilmoitti Vaishalissa siirtyvänsä nirvanaan. Maallikko-oppilaansa Tsunan pyynnöstä hän kuitenkin pidensi elämäänsä kolmella kuukaudella. Taivaalliset olennot rakensivat stupan Vaishaliin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Parinirvana stupa

Kun Buddha viivytti nirvanaan siirtymistä Kushingarassa, malat rakensivat stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.   

Kynttilätalo 

Valon lahjan antamisella on pitkät perinteet, sekä rakkaiden muistoksi että viisauden lampun sytyttämiseksi maailmassa, joka niin usein on pimeä ja ristiriitoja täynnä. Kynttilätalo herää eloon joka päivä noin kello neljä iltapäivällä, kun kynttilöitä sytytetään rauhan puolesta. Erityisen tärkeinä juhlapäivinä sytytetään 1008 kynttilää, ja silloin toivon täyttämien liekkien lepattava valo valaisee koko Samye Lingin. Vierailijat voivat ostaa kynttilöitä toimistosta 25 penniä/kpl ja auttaa niiden sytyttämisessä.  

Tiibetissä voilamppujen polttoaineena käytettiin alunperin kuumentamalla kirkastettua jakinvoita. Sellaisen arkisen aineksen käyttäminen valon tuojana nähtiin vertauskuvana sille, miten voimme muuttaa tavallisen, arkisen mielemme myötätuntoiseksi ja viisaaksi, niin että se kykenee valaistumaan. Nykyisin voilamppujen sijaan käytetään kynttilöitä, mutta symboliikka on sama.

Samye Lingin kynttilätalo pyhitettiin vuonna 1999 uuden vuoden aattona. Se omistettiin ponnisteluille rauhan puolesta kautta maailman. Uutena vuotena 2002 Lama Yeshe Rinpoche sytytti ensimmäiset kynttilät rauhan ja hyväntahdon merkeissä ja häntä seurasivat sanghan jäsenet, maallikot ja vierailijat, kunnes kaikki 1008 kynttilää paloivat.

Yleensä voilamppuja ja kynttilöitä sytytetään rakkaiden muistoksi tai jonkin hyvän asian puolesta. Tri Akong Tulku Rinpoche ja Lama Yeshe Rinpoche toivovat, että näitä kynttilöitä sytyttäessämme muistaisimme läheistemme lisäksi myös kaikkia maailman olentoja ja omistaisimme jokaisen kynttilän maailman rauhalle. Lisätietoa Rokpa Finland ry:n sivuilla.

Perinteen mestareiden runoja:

Perusta, itsetietoisuus, on täysin kirkasta viisautta.
Tuonpuoleinen viisaus (prajnaparamita) erottaa kaikki asiat toisistaan.
Sen luonto on tietoisuutta ilman tietämättömyyden verhoja.
Se on tyhjyyden ja selkeyden  ykseys, kirkkauden luonto.

Sen valon säteet täyttävät avaruuden joka kolkan.
Tuokoon se iloa kaikille olennoille.
Valon luonto on kaikkien asioiden luonto.
Tulkoon Buddhan viisauden valo näkyväksi.
                                             - 12. Tai Situ Rinpoche                  

Uhraamalla nämä kauniit ja rauhalliset valon liekit
iloiten valaistumisen valtiaan, täydellisen Buddhan läsnä ollessa,
Gyalwang Karmapan, maailman valtiaan läsnä ollessa
ja kaikkien Buddhien ja heidän perillistensä silmien alla
toivon, etteivät ajatukset vihollisuuksista
enää synny meistä kenenkään mielessä.
Rakastavasti, kuin äiti ja lapsi kohtaisivat,
täyttyköön koko maailma rauhalla ja onnella.
                                              - 12.  Goshir Gyaltsab Rinpoche

Tiibetiläinen temppeli 

Upea tiibetiläistyylinen temppeli on Samye Lingin henkinen keskus, jossa pidetään päivittäiset mietiskely- ja rukoushetket. Sen rakentamiseen vapaaehtoisvoimin kului kymmenen vuotta ja se valmistui vuonna 1988. Työtä johtivat tri Akong Tulku Rinpoche ja taiteilija Sherab Palden Beru. Temppeli on auki aamukuudesta iltakymmeneen, joskin vieraita pyydetään saapumaan ennen rukousten alkua ja viipymään niiden päättymiseen saakka.   

Kolme kerrosta

Temppeli on kolmikerroksinen. Ylimmässä kerroksessa on Lääkäribuddhan alttari. Paikka ei ole yleensä avoinna, paitsi satunnaisilla ohjatuilla kiertokäynneillä. Kerran kuussa (tiibetiläisen kuukalenterin kahdeksantena päivänä) siellä lausutaan rukouksia Lääkäribuddhalle.

Keskimmäinen kerros on myös suljettu yleisöltä, siellä on alttarihuone ja vierailevien korkeiden lamojen majoitustilat. Pohjakerroksessa on suuri temppelihalli, joka voidaan jakaa kolmeen osaan sermeillä. Ensimmäisessä osassa on alttari ja kahta muuta käytetään viikonloppuisin kurssien kokoontumispaikkoina. Suuria tilaisuuksia varten koko halli avataan yhdeksi tilaksi. 

Temppeliparveke ja katto

Korkeinta kerrosta reunustaa kolmella sivulla parveke. Keskellä parvekkeen etuseinää, sisäänkäynnin yläpuolella on suuri kahdeksanpuolainen kullanvärinen dharman pyörä. Se kuvaa pyörää, jonka Brahma lahjoitti Buddhalle, jotta tämä opettaisi dharmaa valaistuttuaan.

Pyörä ja kauriit sen kummallakin puolella edustavat dharman pyörän ensimmäistä kääntöä eli aikaa, jolloin Buddha opetti Neljä jaloa totuutta ensimmäisen kerran. Kauriit ilmestyivät lehdosta ja istuutuivat Buddhan kummallekin puolelle opetuksia kuulemaan. Ne osoittivat, että opetukset ovat tärkeitä muillekin olennoille kuin ihmisille. Kultaisen katon neljässä nurkassa on chusin-vesieläinten päät, joiden tehtävänä on tasapainottaa vesielementtiä.

Ulkoseinämät

Temppeliä kiertävässä muurissa on kalachakra-symbolit.  Ne ovat Guru Rinpochen sinetti, hänen joka toi budhalaisuuden Tiibetiin. Symbolit auttavat myös luomaan sopusointuista ympäristöä. Muurissa on myös sanskritinkieliset kirjaimia, joista muodostuu menneitten Buddhien nimet.

Temppelin ulkopuolella olevissa pylväissä on kuvattuna neljä eläintä: garuda (suuri myyttinen linnunkaltainen hahmo), tiikeri, lumileijona ja korppikotka. Niiden hahmot ilmestyivät kuuluisalle erakkojoogille, Milarepalle unessa, kertoen tulevista suurista kagyu-opettajista. Samat kuvat on maalattu thangkaan (uskonnolliseen maalaukseen), joka on esillä temppelissä.

Temppeliä ympäröivät Skotlannin maaseudulle ominaiset laidunniityt, metsät ja kukkulainen maasto. Vieressä virtaa Esk-joki. 

Temppelihalli

Tiibetiksi temppelihallia kutsutaan nimellä lhakang, mikä tarkoittaa "Jumalan palatsia". Se viittaa siihen, että siellä säilytetään valaistuneita olentoja edustavia kuvia. Buddhalaisella alttarilla tarvitaan ainakin kolmea asiaa, ja ne kaikki löytyvät Samye Lingin temppelistä:

1. Historiallisen Buddhan pyhäinjäännöksiä tai kuvia. Ne eivät ole palvomista varten, mutta patsaat, pyhäinjäännökset ja kuvat antavat meille inspiraatiota ja esimerkin siitä, mitä voimme saavuttaa Buddhan opetuksia seuraamalla. Ne ovat myös tukena, kun kehitämme kunnioitusta opetuksia kohtaan ja omistaudumme opiskelulle.

2. Dharman eli opetusten edustajia. Historiallisen Buddhan elinaikana hänestä ei tehty kuvia, eikä hänen opetuksiaan kirjoitettu muistiin. Kaksi hänen pääoppilastaan osasi opetukset ulkoa ja he kirjoittivat ne myöhemmin paperille. Näitä kirjoituksia kutsutaan nimellä Kanjur. Myöhemmin valaistuneet oppineet tekivät kommentaareja näihin opetuksiin, ja tätä kirjakokoelmaa kutsutaan nimellä Tenjur. Buddhalaisena kaanonina nämä kaksi on asetettu temppelihallin kummallekin seinustalle punaisiin ja kultaisiin kankaisiin käärittyinä. Kultakankaaseen käärityt tekstit ovat Tenjur ja punaiseen kankaaseen käärityt Kanjur.

3. Sanghan, eli buddhalaisten opetusten seuraajien edustajia. Temppelihallissa sanghaa edustavat tuhat Buddhapatsasta etuseinällä sekä kagyu-linjan mestareiden patsaat. Tuhat Buddhaa kuvaa kaikkia niitä Buddhia, jotka ilmestyvät tämän kosmisen ajanjakson aikana, ja jokaisen sisällä on kallisarvoinen pyhäinjäännös.

Pääalttarin Buddhapatsas

Pääalttarin Buddhapatsasta ei tehty Samye Lingissä, vaan se tuotiin Intiasta. Patsaan sisällä on "elämänpuu", joka kuvaa sisäistä henkistä voimaa. Patsaan sisällä on myös pyhäinjäännöksiä, kuivattuja kukkia ja kallisarvoisia jalokiviä. Tämä patsas on erityisen arvokas siksi, että sen sisällä on sekä Buddhan että Guru Rinpochen pyhäinjäännöksiä. Ne sijaitsevat Buddhapatsaan otsassa olevan timantin takana. Uskotaan, että kuka sitten katsookin tätä patsasta, löytää mielenrauhan ja heidän karmansa puhdistuu.

Keskellä olevan patsaan kummallakin puolella seisovat Buddhan kaksi pääoppilasta, arhatit Shariputra ja Amogollana. Patsaan ympärille on kuvattu Buddhan kaksitoista tekoa, ne ovat hänen elämänsä päätapahtumia. Lohikäärmeet symbolisoivat bodhisattvoja, jotka lahjoittavat Buddhalle toiveet täyttäviä jalokiviä.

Uskonnolliset maalaukset

Pääalttarin kummallakin seinällä on thangkoja eli uskonnollisia maalauksia. Thangka-perinne alkoi Intiassa noin 500 vuotta Buddhan kuoleman jälkeen ja se jatkui Tiibetissä.

Alttaria kohti katsottaessa oikealla seinällä ovat neljän pääilmansuunnan suojelijat. Niiden välissä on kolmionmuotoista Mahakala-mandalaa kuvaava thangka. Mahakala on suojelija, ja tämä thangka on yleensä peitetty silkkikankaalla. Se otetaan esiin vain erityisten seremonioiden aikana.

Vasemmalla seinällä lähimpänä alttaria on kuva Milarepasta, kuuluisasta pyhimysjoogista. Tämän thangkan vieressä on Dorje Chang (sanskritiksi Vajradhara), ikuinen buddha, joka kuvataan taivaansinisenä. Valaistunut mieli on avara kuin taivas.

Sen vieressä on kuva Marpasta, tiibetinbuddhalaisen kagyu-perinteen perustajasta, joka oli Milarepan opettaja. Gampopa puolestaan oli Milarepan oppilas. Hän perusti suuren luostarin Gampo-vuorelle ja opetti ensimmäistä Karmapaa.

Temppelin thangkamaalauksessa 1000-luvulla elänyt buddhalainen mestari Je Gampopa istuu Gampo-vuoren juurella mietiskelyhattu päässään oppilaiden ympäröimänä. Häntä innoittaa Bodhisattva Maitreya, tulevaisuuden Buddha, joka istuu tuolilla. Alanurkassa on dharmansuojelija ja takana Gampopan perustama suuri luostari. Maalaukset toimivat visualisaation tukena ja ne myös välittivät tietoa kansalle, jonka lukutaito oli puutteellinen. Mm. tämä thangka on Samye Lingin temppelissä.

Muut patsaat

Alttarin etuseinällä korkealla yhdessä rivissä on kuusitoista Karmapa-patsasta, jotka kuvaavat karma kagyu-perinteen johtaajan jälleensyntymiä. Jokaisen patsaan sisällä on pyhäinjäännöksiä, kuten kyseessä olevan Karmapan puvun palasia, kynnen palasia tai hiuksia. Neliskulmaisissa lokeroissa keskellä olevan Buddhapatsaan ympärillä ovat pienempikokoiset patsaat, jotka kuvaavat perinteen pääasiallisia haltijoita. He ovat vasemmalta oikealle Dorje Chang, Tilopa, Naropa, Marpa, Milarepa ja Gampopa.

Erityinen mandala-alttari

 Mandala-alttari sijaitsee temppelihallin etuosassa vasemmalla. Sitä käytetään eri jumaluuksien visualisaatioharjoitusten aikana (mm. Vihreä Tara, Guru Rinpoche ja Mahakala). Keskusta kiertävät reunukset kolmella tasolla. Korkeimmalla tasolla on mietiskelyjumaluuksien värillisiä viirejä. [Tiibetinbuddhalaiset mietiskelyjumaluudet eivät ole ulkoisia jumalia vaan ennemminkin valaistuneen mielen ominaisuuksien erilaisia ilmaisuja.] Keskimmäisellä tasolla on jumaluuden kuva ja alimmalla tasolla on erilaisia lahjoja, joiden tärkeänä tehtävänä on puhdistaa pois kielteisiä taipumuksiamme ja kehittää myönteisiä ominaisuuksiamme.  

Veden lahja

Aikaisin aamulla luostarivihityt tai maallikkoharjoittajat täyttävät tuhat pientä vesikulhoa, jotka asetetaan alttarin marmoriselle reunukselle. Ne ovat lahjoja temppelin pääalttarilla olevalle tuhannelle Buddhalle. Vesi kuvaa puhtautta ja sen lahjoittamisen taustalla on tarkkaavaisuuden harjoittaminen, avoimuuden ja anteliaisuuden kehittäminen ja takertuvan kiintymyksen voittaminen. Iltapäivisin maljat tyhjennetään ja kuivataan seuraavaa päivää varten.

Rukousmyllyt

Temppelihallissa on kummallakin pitkällä sivustalla jatkuvasti pyöriviä rukousmyllyjä. Niiden tarkoituksena on luoda hyvää energiaa ja säteillä sitä joka suuntaan sekä kylvää sillä tavalla rauhan ja myötätunnon siemeniä kaikkialle.

Silkkipainokuviot

Temppelin sisäkatossa vaihtelee kiinalaistyylinen lohikäärme- ja feeniksmalli ruutukuviona. Feeniks tasapainottaa miespuolista ja naispuolista energiaa. Tiibetissä lohikäärmeet ovat arvostettuja, koska ajatellaan, että niillä on taikavoimia ja parantavia kykyjä. Kumpaakin eläintä pidetään pitkän iän tuojana. Välikaton parruihin kirjoitetut sanskritinkieliset kirjaimet ovat menneitten Buddhien nimiä ja myös puhdistavia mantroja, jotka siunaavat niiden alitse kulkevia.    

Temppelin rakentamisen vaiheet 

Kagyu Samye Lingin rakentaminen alkoi vuonna 1968 vapaaehtoisvoimin. Rakentaminen kesti 45 vuotta. Vaihe kaksi on Kagyu Samye Lingin tärkeä opetuksellinen siipi, joka muodostaa jo olemassa olevan temppelin, ruokasalin, toimisto- ja asuintilojen kanssa täysin varustellun luostarin. Se on avoin muillekin kuin luostarivalan ottaneille. Sen tarkoituksena on säilyttää tiibetinbuddhalaisuutta kaikkien olentojen hyödyksi. Uusissa tiloissa on mm.  

- buddhalainen opisto, joka on yhteydessä maineikkaaseen brittiläiseen yliopistoontäysin varustettu luentosali
- museo arvokkaille pyhäinjäännöksille ja käsityönä tehdylle esineistölle
- tiibetinbuddhalainen kirjasto
- englanninkielinen eri uskontojen teoksia sisältävä kirjasto
- audio-visuaalinen osasto
- seminaarihuoneet
- majoitustiloja maallikko-oppilaille ja luostarivalan ottaneille oppilaille. 

Lue lisää rakentamisen vaiheista.   

Uusi ruokasali on avara ja värikäs ja se tarjoaa kaivattua lisätilaa asukkaille ja vieraille. Salin seinällä on thangkamaalauksia, joissa kuvataan Buddhan elämää.

Päivävieraatkin ovat tervetulleita osallistumaan aterioille, mutta toivomme vieraiden ilmoittavan tulosta etukäteen soittamalla Samye Lingin toimistoon, puh. +44 13873 73232 (extension 222) tai sähköpostitse reception@samyeling.org.

Mahakalan talo

Temppelin takana on kivinen talo, jonka sisällä on erityisen dharmansuojelijan alttari. Siellä lausutaan jatkuvasti rukouksia, jotta esteet buddhalaisten opetuksen edestä poistuisivat. Tällaisia dharmansuojelijoiden alttareita on Tiibetissä suurten temppeleiden läheisyydessä. Pyydämme että vierailijat eivät lähestyisi tätä taloa eivätkä koputtaisi ovelle, koska siellä on nunna pysyvällä retriitillä.    

Chenrezigin pyhäkköhuone 

Ihastuttava pikkupyhäkkö sijaitsee Johnstone Housessa entisessä apotin toimistossa. Johnstone House on Samye Lingin vanhin rakennus. Siellä sijainneeseen entiseen apotin toimistoon on rakennettu Chenrezigin pyhäkköhuone. Se on omistettu erityisesti njungne-paastoharjoitukselle. Alttarin keskushahmona on tuhatkätinen Chenrezig, jonka Lama Thubten, tiibetiläinen artesaani on veistänyt. Chenrezigin oikealla puolella on Guru Rinpochen ja vasemmalla 16. Karmapan patsas. 

Njungne-harjoitus

Njungne on tuhatkätiselle Chenrezigille suunnattu paastoharjoitus, jota tehdään Samye Lingissä erityisesti talvella, tiibetiläisen uudenvuoden aikaan. Harjoituksen aikana keskitytään pitämään hyvään käytökseen liittyvät sojong-valat, jotka ovat luostarivalojen perustana. Sillon erityisesti vältetään elävien olentojen tappamista, ei käytetä huumaavia aineita ja pysytään selibaatissa.

Harjoituksessa visualisoidaan tuhatkätinen Chenrezig. Se on voimakas puhdistava riitti. Legendan mukaan Chenrezig, suuri myötätunnon bodhisattva syntyi Buddha Amitabhan oikeasta silmästä säteilleestä valkoisesta valonsäteestä.

Rajattoman valon Buddhan, Buddha Amitabhan edessä Chenrezig otti valan ja lupasi olla valaistumatta, kunnes hän on vapauttanut kaikki olennot samsarasta, ehdollisen olemassaolon kiertokulusta. Hän vannoi: "Särkyköön ruumiini tuhansiksi sirpaleiksi jos rikon lupaukseni.

Chenrezig työskenteli monen universumin olemassaolon ajan ja vapautti olentoja kärsimyksestä. Eräänä päivänä hän nousi maailmankaikkeuden korkeimmalle vuorelle, Meru-vuorelle, ja katsoi alas nähdäkseen työnsä tulokset. Pettymyksekseen hän huomasi, että samsarassa oli edelleen loputtoman paljon olentoja. Surullisena hän päätteli, että bodhisattvan työ oli merkityksetöntä ja päätti jäädä nirvanaan lepäämään. Se rikkoi hänen valansa ja niin hänen ruumiinsa hajosi tuhansiksi sirpaleiksi. Buddha Amitabha katsoi luomustaan myötätunnolla ja kokosi palaset yhteen. Tällä kertaa Chenrezig kuitenkin sai yhdettoista kasvot ja tuhat kättä. Jokaisessa kämmenessä oli silmä, joten hän näki joka puolelle. Entistä voimakkaampana Chenrezig voi nyt vastata olentojen rukouksiin ja auttaa heitä. Hän otti bodhisattvavalan uudelleen, entistä päättäväisemmin.

Chenrezigin myötätuntoista toimintaa kunnioittaaksemme teemme njungne-harjoitusta ja osoitamme rukoukset hänen tuhatkätiselle muodolleen.      

Toivomuspuu 

Kun astuu ulos Zamsem (ent. Johnstone) Housen ovesta, edessä on rauhan puutarha ja toivomuspuu, jonka oksiin on sidottu värikkäitä kangassuikaleita. On sekä skotlantilainen että tiibetiläinen tapa esittää jokin toive ja sitoa samalla värikäs nauha puunoksaan. Samalla kun kangas haalistuu elementit kuljettavat toivetta ja lopulta siitä toivon mukaan tulee totta. Vierailijat voivat poimia puun alle asetetusta säiliöstä nauhan, pudottaa kolikon lahjoituksena laatikkoon ja sitoa nauhan puuhun.   

Nagan talo 

Tähän Esk-jokeen koottuun kivimuodostelmaan on upotettu puolijalokiviä. Se rakennettiin lahjaksi nagoille, jotka elävät joenhaarassa. Lahjojen antaminen nagoille on yksi keino saattaa luonnonvoimia tasapainoon. Kohta, jossa kaksi jokea yhtyy, on suoraan temppelin ovia vastapäätä ja fengshuin oppien mukaan sitä pidetään voimakkaana paikkana. Nagan talon tehtävänä on tasapainottaa energioita, jotka säteilevät tästä paikasta.  

Nagat ovat vesistöissä eläviä olentoja, usein käärmeiden tai lohikäärmeiden kaltaisia, ja jotkut niistä voivat halutessaan ottaa myös ihmisen muodon. Ne kuuluvat joko eläimiin tai puolijumaliin. Ihmissilmälle näkymättöminä ne vartioivat aarteita merien pohjassa niin kuin luonnonhenget. Valkoisen Esk-joen Naga-talo on pysyvä uhrilahja nagoille, sovinnonele, jonka tarkoituksena on tasapainottaa paikan energioita.

Samye Lingin kauppa  

Kaupassa on erityisen suuri valikoima kirjoja, pyhiä tekstejä ja rituaaliesineitä. Varsinkin patsaat ovat hienoja, niitä tuotetaan suoraan nepalilaisista työpajoista. Lisäksi myynnissä on lahjatavaroita ja Rokpan avustuskohteiden tukemiseksi myytäviä käsitöitä. Kauppa on ollut auki joka päivä klo 9 - 17 paitsi lounastauolla klo 12.30 - 13.30.  Pandemian johdosta aukiolossa on ollut rajoituksia.     

www.samyelingshop.com 

Tiibetiläinen teehuone ja kahvila

 Tiibetiläisen teehuoneen lämmin, kutsuva ilmapiiri ja kauniit perinteiset koristeet tarjoavat mukavan rentoutumispaikan. Valikoimassa on ollut monia tee- ja kahvivaihtoehtoja sekä välipaloja.  Se on ollut auki päivittäin klo 9 ‒ 17 ja viikonloppuisin myös klo 7.45 ‒22, mutta talvikaudella 2023-24 se on suljettu nousevien polttoainekustannusten vuoksi.

Puhtaan maan retriittikeskus

Eskin laaksoa reunustavalla kukkulanharjanteella, kävelymatkan päässä Samye Linginpääkeskuksesta on retriittejä varten rakennettu Puhtaan maan keskus, jossa on ihanteellisen rauhalliset olosuhteet mietiskelyä ja dharmanharjoitusta varten. Siellä pidetään lyhyitä, noin viikon mittaisia retriittejä, joiden aikana osanottajat ehtivät irtautua arjen kiireistä.

Retriittejä johtavat kokeneet opettajat, jotka vetävät mietiskelykursseja säännöllisesti Samye Lingissä ja sen jäsenkeskuksissa ympäri maailmaa. He ovat vastaanottaneet opetuksia tiibetinbuddhalaisen kagyu-perinteen korkeimmilta opettajilta.

Majoitus on yhden hengen huoneissa ja hinta sisältää lakanat ja pyyhkeet. Ruoka on tasokasta kasvisruokaa, mutta erikoisruokavalioita ei ikävä kyllä voida tarjota. Mukaan kannattaa ottaa sisätossut, koska ulkokenkiä ei saa käyttää sisätiloissa.    

Valkoisen Taran patsas

Puhtaan maan retriittikeskuksen takana olevaan metsään on pystytetty Valkoisen Taran patsas.

Valkoisessa Tarassa ruumiillistuu puhtaan mielen parantava voima.  Legenda kertoo, miten hän ilmestyi Vihreän Taran tavoin Suuren Myötätuntoisen, Chenrezigin kyynelistä, kun tämä katsoi alas maailmaan ja näki sen sekasorron ja kärsimyksen. Sisäisesti Valkoinen Tara on absoluuttista parantavaa viisautta.

Thankaperinteen mestari

Sherab Palden Beru 

Sherab Palden Beru (1915 - 2012) toimi Samye Lingin taiteellisena johtajana siitä lähtien kun keskus perustettiin vuonna 1967. Hän omisti elämänsä karma gadri -perinteen thangkamalaukseen ja koulutti länsimaisia artisteja.  

Samye Lingin thangkat ovat hänen kättensä jälkeä, samoin päätemppelin koristelu. Joitakin töitä on näytteillä eri puolilla maailmaa.

Kuvassa Lääkäribuddhalle omistettu pyhäkköhuone temppelin yläkerrassa.