17. Karmapa Ogyen Trinley Dorje
"Niin kauan kuin avaruus on olemassa, ja niin kauan kuin eläviä olentoja on,toivon itsekin pysyväni täällä karkottaakseni pois maailman surut." – Shantideva
Karmapat ovat olleet kagyu-perinteen korkeimpia johtajia 1100-luvulta asti. Karmapa-inkarnaatioiden välissä linjaa ovat ylläpitäneet Karmapan pääoppilaat, jotka siirtävät opetukset gurunsa jälleensyntymälle. Tätä katkeamatonta perinteen siirtoa Tilopalta Naropan, Marpan, Milarepan ja Gampopan kautta Karmapoille, Situpoille, Sharmapoille ja Gyaltsapoille kutsutaan kagyu-opettajien kultaiseksi rukousnauhaksi.
Karmapa on kaikissa inkarnaatioissaan ollut perimyslinjan seuraajien ensisijainen turvautumisen kohde. Hän on erityinen olento, jonka elämä sopii esimerkiksi ja on sinänsä opetus. Hän ilmentää mahdollisuuksia, jotka kaikilla olennoilla on: täysin kehittynyttä viisautta, ehdotonta rakkautta ja kaiken kattavaa myötätuntoa.
17. Gyalwang Karmapa
Hänen pyhyytensä 17. Gyalwang Karmapa, Ogyen Trinley Dorje kruunattiin Tiibetissä vuonna 1992, mutta poliittisen painostuksen alla hän joutui pakenemaan Tsurphun luostarista tammikuussa 2000. Hän asui Dharamsalassa Pohjois-Intiassa Dalai Laman läheisyydessä 19 vuotta ja opiskeli Tai Situpan ja muiden korkeiden lamojen alaisuudessa. Gyalwang Karmapa on vieraillut dharmakeskuksissa USA:ssa, Kanadassa ja Euroopassa. Oheinen video on kuvattu Lontoossa 2017. Hän opettaa laajaa kansainvälistä seuraajakuntaa myös internetin välityksellä. Viralliset sivut (Kagyu Office) |
Nykyisen Karmapan vanhemmat ovat paimentolaisia. Hänen äitinsä Loga näki raskauden aikana unen, että kolme valkoista kurkea tarjosi hänelle jugurttia täynnä olevan maljan ja sen päällä oli loistava kullanvärinen kirjain. Linnut kertoivat, että Guru Rinpoche lähetti maljan, ja kirjain merkitsi hänen lapsensa tunnistamista henkiseksi opettajaksi.
Karmapa syntyi aamun valjetessa ja samaan aikaan käki istui teltan harjalla ja kukkui. Kaksi päivää myöhemmin kotilonkuoren kaiunta kiiri seudun yllä, vaikkei soittajaa näkynyt. Tuntemattomia kukkia puhkesi kukkaan ja kolmen auringon haloilmiö näkyi halki Itä-Tiibetin. Paikallinen joogi Amdo Palden huolehti lapsen kasvatuksesta Kalek-luostarissa ja oraakkeli ennusti, että hän olisi suureksi hyödyksi olennoille, mutta hänen tulevaisuudestaan tiedettäisiin vasta, kun hän täyttää kahdeksan vuotta.
Hän oli hyvin erityinen lapsi, selvänäköinen ja voimakastahtoinen ja pystyi esimerkiksi kertomaan, mistä kadonnut karja löytyy. Kalekin luostarissa häntä kunnioitettiin, eikä hän osallistunut kaikkiin lasten leikkeihin. Kotona hän rakensi hiekasta luostareita ja rukoili. Kerrotaan hänen ratsastaneen vuohilla ja villieläimillä, ja että hän itki, jos jotakin eläintä vahingoitettiin. Hän istutti taimia hakkuualoille ja usein lähteitä puhkesi maahan paikkaan, missä hänen istutuksensa sijaitsi.
Vuonna 1992 hän keväällä vaati vanhempiaan muuttamaan kesälaitumille kuukautta aikaisemmin kuin he tavallisesti muuttivat. Se paikka oli ilmoitettu 16.Karmapan ennuskirjeessä seuraavan Karmapan löytöpaikaksi. Kun etsintäpartion kerrottiin olevan tulossa Karmapa nauroi ja tanssi ilosta. Valmistelut käynnistettiin, ja Karmapa matkusti Tsurphuun, jonka hänen edeltäjänsä jätti paetessaan Tiibetistä 33 vuotta aiemmin. Se oli suuri juhlapäivä ja kansanjoukot kerääntyivät toivottamaan hänet tervetulleeksi. Myös Kiina hyväksyi hänet Gyalwa Karmapan seitsemänneksitoista inkarnaatioksi. Hän oli ensimmäinen aito tulku, jonka Kiina oli tunnustanut.
Tai Situpa ja Goshir Gyaltsabpa saivat viisumit ja matkustivat kruunajaisseremonioihin. He toimittivat myös noviisivihkimyksen Lhasan pyhimmässä Jokhangin temppelissä. Siellä olevan Buddha-patsaan sanotaan olevan Buddhan itsensä siunaama; se kuvaa Sakyamunia 12-vuotiaana ja sen uskotaan olevan suureksi siunaukseksi kaikille, jotka sen näkevät.
Karmapan läheisimmät opettajat elivät kuitenkin maanpaossa, eikä heillä ollut mahdollisuutta vierailla Tiibetissä uudelleen. Vuosituhannen vaihtuessa maailma kuuli uutisen: Karmapa oli paennut Tsurphun luostarista ja haki turvapaikkaa Intiasta. Hän saapui Dalai Laman luokse Dharamsalaan tammikuun 5.päivänä vuonna 2000 pakomatkan koettelemukset takanaan. Karmapa asettui Gyuton luostariin jatkaakseen opintojaan ja odottaa pääsyä Rumtekin luostariin. Parhaillaan kampanjoidaan, jotta esteet poistuisivat. Kesäkuussa 2002 Dalai Lama vihki Karmapan virallisesti noviisimunkiksi (getsul-valat).
Hän on tehnyt pyhiinvaellusmatkoja Intian pyhiin paikkoihin ja osallistunut suuriin vuosittaisiin buddhalaisiin juhliin, mm. Kagyu Mönlamiin Bodh Gayassa ja johtanut Karma Gön Cho -väittelytilaisuutta. Tämä rukousjuhla on Karmapan toiminnan ansiosta kasvanut merkittäväksi buddhalaiseksi tapahtumaksi.
Maaliskuussa 2005, viisi vuotta sen jälkeen, kun hän pakeni Tiibetistä, Karmapa vieraili Etelä-Intian suurissa tiibetiläissiirtokunnissa. Se oli pitkään odotettu vierailu, jota oli suunniteltu kahden vuoden ajan. Hänen pyhyytensä Karmapan maanläheiset opetukset ja selkeät neuvot tiibetiläisille nuorille, hänen syvä sitoutumisensa Tiibetin uskontoon ja kulttuuriin sekä maan johtajan, Dalai Laman arvostaminen, voittivat pakolaisuudessa elävien tiibetiläisten sydämet.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen, ja erityisesti Himalajan alueilla muutos tapahtuu nopeammin kuin muualla. Gyalwang Karmapa on perehtynyt ympäristökysymyksiin ja ohjannut luostarinsa toimimaan vastuullisesti. Hän on myös perehtynyt syvällisesti Tiibetin uskonnolliseen kulttuuriin ja itsekin maalannut thangkamaalauksia, tehnyt veistoksia, säveltänyt musiikkia, kirjoittanut runoutta sekä ohjannut näytelmiä ja julkaissut kirjoja.
Vuodesta 2010 Karmapan opetuksia on seurattu suorina lähetyksinä internetin kautta. Videoarkisto ja YouTube Channel
16. Karmapa Rangjung Rigpe Dorje näki unessa lipun, jonka mallin hän opetti oppilailleen. Keltainen väri merkitsee maata, myötätuntoa ja suhteellista totuutta, sininen merkitsee avaruutta, Buddhan viisautta ja absoluuttista totuutta. Aaltoviiva kuvaa niiden erottamattomuutta. Lippu ommeltiin, ja Karmapa sanoi, että dharma leviää siellä, missä se liehuu. Dream Flag
"Yhdistämällä demokratian, tieteen ja dharman
kylvätte sellaisen henkisen sivistyksen siemeniä,
jotka antavat suuren sadon joka puolella maailmaa
ja hyödyttävät sekä itseänne että muita, nyt ja tulevaisuudessa."
- 17. Gyalwang Karmapa
Otteita Karmapan opetuksista
Dharman määritelmä
En pidä dharmaa ajattelutapana enkä filosofisena koulukuntana. Dharma on taitava keino, jonka avulla voimme poistaa harhakuvitelmamme. Sanskritin kielessä sillä on kaksi merkitystä: "muuttaa" ja "pelastaa". Se merkitsee, että muutoksen kautta pelastumme kärsimyksen tuskalta.
Dharmassa ei ole kyse kiehtovasta kertomuksesta eikä sanahelinästä. Dharma on itsekuria, johon täytyy pystyä. Dharma on myös tietoa, jonka voi oivaltaa käytännön kokemuksen kautta; ja dharmasta voi olla valtavasti hyötyä.
Jotkut ihmiset epäilevät rakkauden, ystävällisyyden ja myötätunnon käytäntöön soveltamista nykyaikana, koska nykyaikaiset ihmiset eivät ajattele muuta kuin sitä, miten itse hyötyisi muiden kustannuksella. Itse asiassa tilanne on paljon optimistisempi, sillä vaikka voimme olla aika itsekkäitä, meidän tulee muistaa, että meillä on luonnostaan hyvä sydän. Ihminen pystyy elämään ilman ahneutta, vihaa ja tietämättömyyttä, mutta ilman myötätuntoa ja rakkautta kukaan ei jää eloon.
Millainen on hyvä opettaja?
Henkisen opettajan piirteisiin kuuluu se, että hän pitää ne lupaukset ja valat, joita hän on ottanut, että hän ymmärtää hyvin, mitkä ovat henkisen tien eri asteet sekä perustavassa kulkuneuvossa että laajoissa kulkuneuvoissa, ja että hän tietää, miten asteelta toiselle edetään. Hän ei voi opettaa pelkästään teoriaa, vaan hänellä täytyy myös olla jonkin verran kokemusta tai jopa oivallusta, joka näkyy lämpönä ulospäin, opetuksien on täytynyt jotenkin vaikuttaa häneen itseensä. Kun hän opettaa muita, hänen tulee tehdä se välittäen yksilöistä aidosti, ystävällisesti ja myötätuntoisesti ilman taka-ajatuksia ja omanvoiton pyyntiä. Jos joku solvaa tai arvostelee häntä, sen sijaan että hän kostaisi tai toivoisi tälle pahaa, hän ajattelee myötätunnolla sellaisia olentoja. Hänen olemuksensa ydin on todellinen kaipaus ja toive pystyä auttamaan muita kaikissa olosuhteissa, millä hinnalla hyvänsä. Ei riitä, että hän pystyy täyttämään opettajalle asetetut vaatimukset retriitillä tai luostarioloissa, eikä voi väittää, että hän olisi todellisuudessa käytökseltään puhdas, vaikka näyttääkin toimivan toisin. Ihmiset ovat riippuvaisia siitä, miltä asiat näyttävät. Näitä asioita ei voi kiertää eikä rikkoa.
Huoli ympäristöstämme
Meitä rohkaistaan olemaan ystävällisiä ja myötätuntoisia tuntevia olentoja kohtaa; heitä kohtaan, joilla on mieli ja jotka voivat kokea onnea ja kärsimystä. Niin tulisi tietenkin tehdä. Itse tunnen, että juuri nyt on tärkeä aika tuntea suurta huolta myös ympäristöstämme. On selviä merkkejä siitä, että se voi pahoin ja kärsii. Se ei puhu eikä kirjoita kirjeitä, mutta sen ilmaisut ovat aivan selviä ja äänekkäitä. On meidän vastuullamme suojella sitä ympäristöä, jossa olemme, rakastavalla myötätunnolla. Ympäristön hyvinvointi on tärkeää meille sekä nyt että tulevaisuudessa. Ympäristö ei saastu ilman vaihtoehtoja, emme ole täysin avuttomia. Ympäristö ei myöskään itse vahingoita itseään. On selvää, että he, jotka käyttävät ympäristöä eniten hyväkseen, väärinkäyttävät sitä eniten. Ympäristön pilaantumisen, tuskan ja kärsimyksen keskellä on tarpeen miettiä asioita uudelleen ja huolehtia ympäristöstämme rakkaudella.
Ohjeita länsimaalaisille
Olen ollut havaitsevinani, että länsimaalainen lähestymistapa buddhalaisiin opetuksiin on analyyttinen ja älyllinen. Mitä harjoitukseen tulee, heistä sen pitäisi olla miellyttävää ja hauskaa koko ajan. Buddhalaisuus kyllä korostaa analysoimista ja älyllistä tutkimusta, mutta siinä tulee olla varovainen: älyllinen ja analyyttinen lähestymistapa ei saa syntyä itsekeskeisistä ylpeyden varjostamista mielipiteistä. Älyllisen ja analyyttisen ajattelun täytyy perustua selkeisiin järkisyihin siitä, miten asiat pohjimmiltaan ovat.
Buddhalaisen harjoituksen olennainen tarkoitus on myös todellisen ja aidon onnen kokeminen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että buddhalaisen tien kulkemisen täytyisi olla yksilöllisesti kullekin laadittu toiveet täyttävä iloinen matka. Meidän täytyy esimerkiksi tunnistaa samsaran puutteet, että samsaralla on rajoituksensa, joka on kärsimystä. Tuo kärsimys täytyy tunnistaa. Kärsimyksen havaitseminen tai ymmärtäminen voi toden totta muodostua onnen ja hyvinvoinnin siemeneksi. Meidän ei siis tarvitse olla koko ajan pinnallisella tavalla onnellisia, se ei johda pysyvään eikä lopulliseen onnen tilaan. On hyväksyttävä ja tiedettävä, että kärsimystä itse asiassa on. Ja sanotaan, että kärsimys on se, mikä tutustuttaa meidät onneen.
Gampopan opetuksista
Ne meistä, jotka tunnemme suurta hartautta Gampopaa kohtaan ja jotka haluamme vahvistaa tuota yhteyttä, voimme tutkia, mitä hän itse sanoi. Gampopa selitti, että kaikista hänen kirjoituksistaan "Kallisarvoinen vapautuksen ornamentti" ja "Kallisarvoinen rukousnauha" olivat hänen itsensä ydinolemus. "Kuka tahansa, joka tahtoo tuntea minut, voi opiskella näitä kahta, ja se on sama, kuin tapaisi minut henkilökohtaisesti."
Itsensä kunnioittaminen
Vapautuminen on yksilön omalla vastuulla. Lama on varsin tärkeä, ja häntä pitäisi kunnioittaa henkilönä, joka näyttää tien ja ohjaa erottamaan hyvän pahasta. Itseään ei kuitenkaan pidä aliarvioida. On ymmärrettävä, että itsekin on kallisarvoinen, on kunnioitettava itseään, sillä jokaisen vapautuminen riippuu hänen omista ponnistuksistaan. Jos annamme itsemme joutua heikkouksien valtaan, annamme heikkouksiemme käyttää itseämme hyväksi, se on suuressa ristiriidassa sen kanssa, mitkä kasvumahdollisuutemme ovat. Harhan vallassa ihmiset käyttävät itse itseään hyväksi ja aliarvostavat itseään, tekevät itsestään uhrin ja luovat uusia kärsimyksen syitä itselleen. Sitä pitäisi tarkasti välttää. Kun laskeudun alas ja nousen ylös, kumarran. Jos voisit tehdä sen itseäsi kohtaan, vilpittömästi ja arvostaen omia mahdollisuuksiasi, jos voit tehdä itsesi oikeasti onnelliseksi, miten ihmeellistä ja kaunista. Koko teksti
Kielteisyyden voittaminen
Toukokuussa 2006: Olemme juuri aloittaneet opetukset vastaanottamalla suullisen valtuutuksen Arya Avalokiteshvaran harjoitukseen ja kuuden tavun mantraan (om mani peme hung). Ensinnäkin, on tärkeää, että kaikki tutkiskelemme sisimpäämme, mieltämme. Kaikki ilmiöt ovat ulkoisia, mutta mieli on niissä mukana. Tarkastelkaa mielenne muutoksia. Mielellä on sisäinen kyky tarkastella ja nähdä, onko se, mitä mielessä tapahtuu oikein vai ei. Olemme kokoontuneet tänne suurella joukolla ja me kaikki olemme toisistamme riippuvaisia. Jokainen on toisensa opettaja ja muut voivat auttaa meitä muuttamaan asennettamme parempaan suuntaan. Yleensä ottaen, kun kohtaamme vaikeuksia, tunnemme erilaisia tunteita kuten vihaa. Viha saa aikaan paljon kärsimystä omassa mielessämme. Joskus on vaikea löytää ulospääsyä, emme saa mielemme voimia omaan käyttöömme. Ellei harjoita dharmaa, on todella vaikeaa muuttaa kielteisiä tunteita. Ellet pysty voittamaan kielteisyyttäsi, sinun kannattaa omistaa asialle jonkin verran aikaa. Nykyisin kielteisten tunteiden voittamiseen on tarjolla paljon erilaisia menetelmiä. On monia eri uskontoja ja mestareita, joiden menetelmiä voit soveltaa. Aina kun vihastut, otat jonkin menetelmistä käyttöön. Jotkut pystyvät voittamaan kielteisyytensä kerralla, mutta meistä useimpien täytyy työskennellä kykyjemme mukaan. Neuvoni on, että opiskelette, resitoitte pyhiä tekstejä, rukoilette ja käytätte erilaisia tuntemianne apukeinoja vähentääksenne omaanne ja muiden negatiivisuutta. Lähde
Karmaan voi vaikuttaa
Gyalwa Karmapa on osallistunut vuosittaiseen Karma Gön Chö -tapahtumaan Vajra Vidya Instituutissa Sarnathissa Intiassa ja johtanut buddhalaisen filosofian perinteikästä väittelytilaisuutta. Kansainvälisten oppilaiden pyynnöstä hän antoi lyhyen opetuksen joulupäivänä 2005:
Hänen pyhyytensä aloitti puheensa sanomalla, että edellisenä joulupäivänä hän oli Bodhgayassa, nyt Sarnathissa. Vuosi on mennyt ajan kuluessa luonnollisesti. Hän sanoi, että koska kukaan meistä ei voi ennustaa, mitä tapahtuu jouluna 2006, sen sijaan, että odottaisimme vain uutta juhlaa, jokaisen tulisi keskittyä omiin tavoitteisiinsa ja yrittää saavuttaa ne.
Koska useimmat kuulijat näyttivät olevan buddhalaisia hän huomautti, että monet buddhalaiset puhuvat 'karmasta' ikään kuin sitä ei voisi muuttaa. Meidän tulisi tietää, että 70-80% karmasta on itse asiassa jotain, minkä luomme. Loput liittyy tapahtumiin, jota emme voi hallita: esimerkiksi ajan kulumiseen. Joissakin tapauksissa on myös niin, että karma on kypsynyt niin pitkälle, ettei sitä voi muuttaa. Karmapa antoi esimerkin matkustajasta, joka istuu lentokoneessa valmiina lähtöön. Siinä vaiheessa matkustajan voi olla liian myöhäistä perua lentoa, mutta hänellä on ollut paljon valinnanvapautta sitä ennen ostaessaan lippua, matkustaessaan kentälle, ohittaessaan tarkastuksia jne. Karma on luova prosessi ja hyvin joustava, joten voimme vaikuttaa siihen, mitä saamme aikaan tiettynä ajanjaksona.
Hänen pyhyytensä sanoi, että täydellisen valaistuneen tilan saavuttaminen riippuu kokonaan meistä itsestämme yksilöinä; meillä kaikilla on tarvittavat välineet siihen. Hän sanoi toivovansa aina kun opettaa dharmaa, että opetukset saisivat kuulijat arvostamaan omia valaistumismahdollisuuksiaan ja että heille syntyisi tarve ottaa omat mahdollisuutensa käyttöön välittömästi. Hänestä tuntui, että monella on toiveita ja pyrkimyksiä, jotka ovat jääneet täyttymättä ja hän toivoi, että hänen sanansa inspiroisivat ihmisiä jatkamaan ponnisteluja ja päättäväisesti toteuttamaan toiveensa.
Koska oli sunnuntai ja lisäksi joulupäivä Karmapa sanoi, että oli aika levätä ja rentoutua. Käsitteellisen mielen on hyvä antaa levätä, koska toistensa aito ymmärtäminen voi tapahtua vain rentoutuneessa ilmapiirissä. Lopuksi hän toivoi, että jokainen saavuttaisi ne tavoitteet, joita he eivät vielä olleet saavuttaneet. Lähde: Kagyuoffice
Kongressi Delhissä
Puhuessaan Mahabodhi-seuran kongressissa Delhissä huhtikuussa 2006 Gyalwa Karmapa painotti mm. sitä, miten Intian kansan on hyvä muistaa Buddhan suuruus sosiaalisena uudistajana ja opettajana. Mahabodhi-seuran puheenjohtaja, tri B.K.Modi esitti valituksensa siitä, että korkeat hengelliset opettajat kuten Dalai Lama ja Gyalwang Karmapa ovat edelleen turvapaikanhakijoita Intiassa, vaikka he ovat sen perinteen vaalijoita, jonka juuret ovat Intiassa.
17. Gyalwang Karmapan uuden vuoden viesti:
28.12.2011 Monet ihmiset ovat ilmaisseet levottomuutensa siitä, että vuonna 2012 saattaa tapahtua onnettomuuksia. Itse asiassa emme koskaan voi tietää, mitä jonain vuonna ehkä tapahtuu. Mutta jos olemme vilpittömästi päättäneet seurata myötätunnon ja viisauden viitoittamaa tietä, meidän ei tarvitse surra tulevaisuuden epävarmuutta. Mitä sitten tapahtuukin, keskitymme vain vakaasti siihen mikä on tärkeintä – myötätunnon ja mielentyyneyden vaalimiseen ja muiden hyväksi toimimiseen. Jos ajattelemme niin sydämessämme, voimme muuttaa kaiken, mitä tapahtuu, hyväksi sekä itsellemme että muille.
Vuosi 2011 toi sekin mukanaan monia odottamattomia haasteita – ympäristöllemme ja monille ihmisyhteisöille. Rukoilen sydämestäni kaikkien niiden puolesta, jotka kärsivät kuluneen vuoden myllerryksissä. Haluan muistaa rukouksissani erityisesti kaikkia niitä, jotka tavalla tai toisella olivat yhteydessä minuun tänä vuonna ja myös heitä, joihin muodostan yhteyden tulevaisuudessa. Toivon että löydätte pysyvän onnen ja todellisen rauhan. Toivon että me kaikki, jotka yhdessä jaamme tämän planeetan, etenemme uuteen vuoteen sopusoinnussa keskenämme. Eläkäämme ensi vuonna rakastaen ja kunnioittaen toisiamme ja maapalloa, joka on yhteinen kotimme. In English
Consciousness and Wisdom – A teaching by the Gyalwang Karmapa March 17, 2011
”Serving the lama does not mean being at their side all the time. Rather it includes thinking about their words and intentions, and serving them in that way. Student need to prepare themselves for serving the lama by developing excellent intentions and activities. It is never certain how or if the lama will give instructions. Naropa spent many years with Tilopa without receiving any formal instructions, but received many teachings in a practical way. Whenever the lama teaches us something it has to be at the level and intentions of our own thoughts and we have to be able to put it into practice. As to the relationship between lama and student, you have to feel it within your own being.”
Gyalwang Karmapa’s Spring Teachings 2011: Session Three March 11, 2011
”…we all have to consider in terms of how great or small our own capabilities are. As it says in Shantideva’s Way of the Bodhisattva:
If you can do something about a situation, there’s no reason to be upset.
If there’s nothing you can do about the situation, there’s no reason to be upset.
Having assessed how much control you have over the situation and how much you can change it, there may be some way you can help the other person to see the true situation, explain or give advice. But, if there is nothing you can do, you should bring the situation your practice. If you have an authentic practice of mind-training, you can apply the practice of transforming obstacles into the path of enlightenment. This is a way to purify misdeeds and an opportunity to transform difficult conditions and obstacles into the path.
When we are in a situation with few favourable circumstances, many difficulties and problems, we can often feel overwhelmed, and sometimes there are no external factors that can help us, and we have to rely on internal factors. We can reflect that at least we have some degree of virtue in our minds, at least we are a little kind-hearted, we have truth on our side, and this can bring us a degree of comfort and happiness. There may be nothing we can do about external conditions but at the very least we can comfort ourselves. We may think that we need an external source to comfort us, but, actually, what we need is to allow our minds to be more expansive, open and relaxed.
Runoja ja musiikkia
"Suddhodhanan ainutlaatuinen poika, johtotähti ihmisten joukossa,
Guru Padmakara, toinen Buddha,
Düsum Khyenpa harjoitusperinteen opetusten lähde,
rukoilen teitä: antakaa siunauksenne."
Tämän kirjoitti Saga Dawa juhlien aikaan vesilinnun vuonna (1993) Tsur Dowo Lungin dharmapalatsissa yhdeksän vuotta täytettyään eräs, joka tuli siunatuksi otettuaan vastaan nimen Buddha Karmapa, ja jota kutsutaan nimellä Pal Khyabdak Rangjung Ugyen Gyalwae Nyugu Trinley Dorje Tsal Choklé Nampar Gyalwae De. Olkoon se kunniakasta.
Siunattuaan oppilaitaan tällä ensimmäisellä runolla hänen pyhyytensä on tuottanut monia lauluja, runoja, maalauksia ja opetusten virran.
Kuvassa Gyalwang Karmapan nelirivinen runo hänen omalla käsialallaan.