Drupon Rinpoche Khenpo Lhabu

Drupon Rinpoche, Khenpo Lhabu, toimii monissa Aasian maissa ja vierailee vuosittain Kagyu Samye Lingissä. Hän ohjaa pitkiä retriittejä, osallistuu Samye Lingin luostariopiston perustamiseen ja hänen on määrä vierailla myös Samye Dzong -keskuksissa tulevina vuosina. Alla Rinpochen lyhyt ja pitkä, perinteisellä tavalla laadittu, elämäkerta suomennettuina. Lyhyt ja pitkä kuvaus englanniksi >

Drupon Rinpochen lyhyt elämäkerta

Pohjoiseen Intian korkeimmalta vajraistuimelta [Bodhgaya], missä onnekkaan aikakautemme neljäs opas, Pyhimysten valtias, ilmensi täydellisen buddhuuden, sijaitsee jalo Padmapani [viittaa Chenrezigiin], maa, jossa dharma ja mahayanan harjoitus on kukoistanut. Se on valkoisten lumivuorten kauneuden ympäröimä maa ja tunnetaan maailmanlaajuisesti paikkana, jossa puhdas dharma vallitsee. 

Tämä on paikka, jossa erinomaisen hyvänä astrologisena ajankohtana mestarin täydellinen lootuksenkaltainen muoto puhkesi kukkaan monien hyväenteisten merkkien saattelemana ilman, että hänen äidilleen koitui minkäänlaista vahinkoa.

Jo pienokaisena hän hämmästytti muita. Kun vain kahden vanhana hänet vietiin Wa Shul Khenpon luokse, tämäkin lausui: “Luulen että tästä pikkuisesta kasvaa eräs, jonka loistavat ominaisuudet ovat vertaansa vailla; huolehtikaa hänestä hyvin ja pitäkää hänet pois liasta ja loasta.”

Viiden vanhana hän oppi lukemaan ja harjaantui monenlaisissa dharmatehtävissä, rauhallisten ja raivoisien jumaluuksien harjoituksessa ja muissa päivittäisissä resitaatioissa, jotka hän pian oppi ulkoa. Seitsemän vanhana hän liittyi Tsab Tsa -luostarin koulutusohjelmaan. Vuonna 1983 hän ottii getsul-munkin valat Khenpo Palgan läsnä ollessa ja sai nimen Thubten Karma Shenpen.

Hän opiskeli kielioppia ja kaunokirjoitusta sekä tormakakkujen muovailua, rituaaleja, resitaatioita ja niiden sävelkulkuja, kolmenlaisten soittimien käyttöä, lamatansseja ja mandaloiden luontia.

Vuonna 1988, 18-vuotiaana, hän ajatteli: “Minun täytyy saavuttaa dharman tavoitteet, jotka ovat hyödyksi tässä ja kaikissa tulevissa elämissä.” Saatuaan harjoitusohjeet Karma Sengeltä ja retriittimestari Karma Sherabilta hän meni henkilökohtaiselle retriitille ja suoritti norminmukaisen määrän toistoja mahamudran alkuharjoituksissa.

19-vuotiaana hän meni perinteiselle kolmen vuoden retriitille retriittiopettaja Karma Sengen alaisuudessa. Hän vastaanotti monia opetuksia ja suoritti erinomaisesti monia resitaatioita sekä lähestymisen että saavuttamisen vaheen harjoitukset. Sitten hänelle annettiin vaihe vaiheelta syvällisen mahamudran ja dzogchenin olennaiset ydinopetukset. Siitä lähtien hän ponnisteli yksipisteisellä päättäväisyydellä kohti aitoa todellisuutta.

Lukuisissa yhteyksissä vuosien aikana hän teki harjoitusta näin ja saavutti kokemuksen ja oivalluksen kautta poikkeuksellisia ominaisuuksia. Lyhyesti, Karma Lhabusta tuli syvällisten dharmaopetusten suullisesti välitettyjen (kama) ja paljastettujen aarteiden (terma) mestari.

Sitten Drupon Rinpoche Karma Sherab ilmaisi taas iloaan, niin kuin hän aina teki, sanoen muun muassa: “On varmaa, että meitä kahta, mestaria ja oppilasta, ei erota muu kuin kuolema.” Khenpo Kalonille ja muille hän sanoi: “Pysykää jatkuvasti ystävänne Karma Lhabun seurassa, koska sillä tavoin hänen hyvät ominaisuutensa varmasti tarttuvat teihinkin.” Hän lisäsi: “Elleivät muiden antamat ohjeet ole poistaneet väärinkäsityksiänne, kysykää neuvoa häneltä.” Näin puhuen Lama ylisti Karma Lhabua vuolaasti ja piti häntä kaikista oppilaistaan aidosti lähimpänä sydänpoikanaan. Hänelle yksin Lama antoi lukemistransmission koko Kangyuriin, Buddhan opetuskokoelman käännökseen; tuon transmission viimeinen silaus jäi kuitenkin puuttumaan.

Vuonna 1991 hän otti vastaan shangpa kagyu -opetukset täydellisinä Tsab Tsa Drubgon Rinpochelta, ja Palpungin resitaatiomestari Lama Zopa antoi lukemistransmissiot sekä sadhanan sisältöön ja rituaalien suorittamiseen liittyvät ohjeet.

Seuraavana vuonna hän aloitti uuden retriitin Palpung Thubten Chokhor Lingin luostariin kuuluvan Drupon Rinpoche Yeshe Jungen ohjauksella. Tältä retriittimestarilta hän sai paljon yksityiskohtaisia ohjeita, kuten Korlo Demchog, Dorje Phagmo, Gyalwa Gyamtso ja Mahakala-sadhanoiden ohjeet ja voimansiirrot sekä loistavan Naropan kuusi joogaa, kanavia ja tuulia koskevat joogaharjoitukset ja mahamudra-ohjeet. Drupon Rinpoche Yeshe Junge tunnisti Karma Lhabun suureksi mahamudraopettajaksi ja antoi hänelle vielä erityisiä neuvoja.

Hän matkusti sitten Adzomiin ja vastaanotti Adzom Drukpa Rinpochelta dzogchen-ohjeita. Sitten hän meni Sertaan ja tapasi maailmasta luopuneista parhaimman, Khenchen Choying Khyabdalin, johon hän toivoi muodostavansa henkisen yhteyden.

Hän jatkoi matkaansa Golokiin jalkaisin tavatakseen oivalluksen mestarin, Khenchen Munsel Rinpochen. Vaikka hän kohtasi matkalla suuria vaikeuksia ja jopa kuolemanvaaran, hän sanoi sen olevan dharman tähden kärsitty koettelemus, eikä hän katunut hiukkaakaan.

Lopulta hän tapasi mestarin itsensä, Khenpo Munselin, joka antoi yksin hänelle syvälliset, hengellisesti kypsäksi tekevät ohjeet Korkeimmasta tietoisuudesta (yeshe lama). Kuultuaan Karma Lhabun kertomuksen omasta kokemuksestaan ja oivalluksestaan mestari ilostui ja jatkoi dzogchenin salaisten avainkohtien selvittämistä mitään salaamatta. 

Palattuaan Tsab Tsa -luostariin – edelleen vuonna 1992 – Karma Lhabu meni retriitille harjoittamaan Konchog Chidu-harjoituksen lähestymisen vaihetta. Samaan aikaan hän antoi yleisen retriitin puolella ohjeita, sisältöön liittyviä selityksiä ja lukemistransmissioita.

Silloin Lama Rinpoche Karma Senge sanoi olevansa varma, että kaksi hänen sydäntä lähellä olevaa oppilastaan, Nyima Gyaltsen ja Karma Lhabu olisivat, ellei heitä estetä, suureksi hyödyksi opetuksille. Hän puhui lämpimästi ja neuvoi heitä sydämellisesti. Seuraavana vuonna lama siirtyi pois, ja Karma Lhabu suoritti hautaamiseen liittyvät rituaalit täsmällisesti niin kuin oli neuvottu.

Hän lähti sitten Wa Shuliin, missä hän sai Khenpo Palgalta yksityiskohtaisia opetuksia. Sieltä hän siirtyi Dagyudin suureen dharmainstituuttiin – Ngedon Shedrub Dargye Lingiin. Siellä hän vastaanotti opetuksia erittäin oppineelta Khenchen Pema Tsewangilta ja muilta paneutuen opintoihin tiiviisti. Noihin aikoihin dharmamestari Jigme Phuntsok saapui paikalle. Vastaanottaessaan useita syvällisiä opetuksia Karma Lhabun usko kasvoi suuresti, koska monia ihmeellisiä merkkejä ilmestyi esimerkiksi hänen unissaan. 

Hän palasi Tsab Tsa -luostariin ja sai opetuksia ja voimansiirtoja Kyabje Tsab Tsa Drubgon Rinpochelta ja meni uudelle retriitille 1993. Siellä hän teki Dorje Phagmo -harjoituksen ulkoisen, sisäisen ja salaisen osan lähestymisen ja saavuttamisen vaiheet, Naropan kuusi joogaa sekä kanavien ja tuulien joogisia harjoituksia ja mahamudraa. Istuntojen välillä hän opetti ja ohjasi muita retriitillä olevia. 

Tsab Tsa -luostarissa hän uudisti retriittiohjelman niin, että se sisälsi Naropan kuusi joogaa, ja ohjasi sitten ensimmäisen retriitin antaen opetusta ja meditaatio-ohjeita karma kagyu -koulukunnan mukaan

Jigme Phuntsok Rinpochen alaisuudessa

Vuonna 1994 hän meni Sertan dharmaleirille luottaen suureen henkiseen mestariin, Jigme Puntsok Rinpocheen, jolta hän sai monia voimansiirtoja ja ohjeita. Tämä ja muut korkeat lamat Sertassa ja muualla ohjasivat häntä vuosien ajan ja Karma Lhabu panetui opiskeluun, pohdiskeluun ja meditaatioon ahkerasti ja väsymättä. Täten hän omaksui laajan sutraperinteen, tantrat ja ydinohjeet ymmärtäen niiden merkityksen sellaisena kuin se on tarkoitettu ja sai arvonimen khenpo [professori].

Joulukuussa 1999 hän tapasi Kyabje Thrangu Rinpochen Nepalissa ja lähti sitten pyhiinvaellukselle.

Heti sen jälkeen, tammikuussa 2000, hän matkusti Intiaan opettamaan Thrangu Vajra Vidyan korkeammassa luostarikoulussa Varanasissa. Hän vietti kesätauon Thrangu-luostarissa Nepalissa, ja palasi sitten Varanasiin opettamaan.

Hän vieraili myös Sherab Lingissa Pohjois-Intiassa ja osallistui Karma Guncho -väittelyihin. Hän sai opetuksia Chamgon Tai Situ Rinpochelta ja myöhemmin Hänen pyhyydeltään Gyalwang Karmapalta.

Lama Phuntsok Nepalista pyysi sitten Thrangu Rinpochelta, että Karma Lhabu saisi opettaa Karma Lekshey Lingin luostarikoulussa. Hän otti työn vastaan 2001. Lisäksi Khenchen Sherab Zangpo kutsui hanta opettamaan ja antamaan initiaatioita Karma Choying Kunchab -keskuksessa Singaporessa. Sitten hän matkusti Malesiaan ja Taiwanille, mihin hän perusti dharmakeskuksen nimeltä Chochi Drinpung Ling. Samoihin aikoihin hän opiskeli kiinaa Vuoriston dharmarumpu -nimisessä paikassa ja muualla.

Sekarin retriitti, Bhaktapur, Nepal

Vuonna 2004 Thrangu Rinpoche pyysi Karma Lhabua palaamaan Nepaliin perinteisen kolmen vuoden retriitin johtajaksi (retriittimestari, drupon) Milarepan luolalla, joka tunnetaan nimellä Nyi Shang Ka Te Puk. Maaliskuussa retriittikeskus vihittiin Kyabje Thrangu Rinpochen ja suuren väkijoukon läsnä ollessa. Illalla, kun hän oli merkinnyt retriitin rajat, Karma Lhabu ryhtyi antamaan retriittiläisille ohjeita mahamudran alkuharjoituksiin, gurujoogaan ja mielenharjoitukseksi kutsuttuun meditaatioon.

Koko retriitin ajan Karma Lhabu antoi laajoja ohjeita ja yksilöllistä ohjausta mahamudran varsinaisessa harjoituksessa, ohjeita Khorlo Demchog, Dorje Pagmo ja Gyalwa Gyamtso -harjoituksiin, Naropan kuuteen joogaan, ynnä muuta. samaan aikaan hän toimi khenpona Thrangu-luostarissa ja vieraili lukuisissa, eri perinteisiin kuuluvissa dharmakeskuksissa Taiwanilla ja Malesiassa. Taiwanille hän perusti Kagyu Nangten Lingin.

Rinpoche opettaa Samye Lingissä ja KSD-keskuksissa

Vuonna 2008, kun Thrangu Rinpochen retriittikeskuksen kolmen vuoden retriitti oli loppunut, Karma Lhabu sai kutsun Kagyu Samye Lingiin Skotlantiin, mihin häntä pyydettiin retriittimestariksi. Hän auttoi perustamaan shedran [luostariopiston] ja vieraili pitkillä naisten ja miesten retriiteillä Arranilla ja Holy Islellä. Sen jälkeen hän on palannut Skotlantiin vuosittain opettamaan shedrassa. Vuonna 2010 hän antoi monia voimansiirtoja, transmissioita ja opetuksia sinetöiden sitten naisten ja miesten uusien neljän vuoden retriittien rajat.

Hän toimii edelleen sekä Thrangu Rinpochen että Samye Lingin retriittien johtajana ja opettaa lisäksi lukuisissa dharmakeskuksissa eri maissa, ollen hyödyksi monille ihmisille. Hän kantaa suurta vastuuta sekä ohjeiden käytännöllisestä että teoreettisesta puolesta ja auttaa oppilaita saavuttamaan oivallusta sekä opetusten kirjaimen että merkityksen hallinnassa.

Full biography

© 2013  Drupon Rinpoche

Drupon Rinpochen pitkä elämäkerta

Aamuruskon ensimmäiset säteet
ennakoivat kolminkertaisen uskon [1] aurinkoa.
Vertaansa vailla olevan suuren henkisen mestarin, Karma Lhabun, vapautuksen tarina.

Muoto, joka toteuttaa itsestään kaksi hyötyä [2], ilmestyy ihmeellisistä kertymistä [3] kuin valtameren syvyyksistä. Hänen auringon- ja kuunkaltainen viisautensa – kaksi tiedonalaa [4] – liekehtivät voimakkaasti, ja hävittävät kesytettävinä olevien onnekkaiden olentojen tietämättömyyden pimeyden. Pyhimysten valtias, korkein ja auringon sukua [5], pyydän, tässä ja nyt, ilmesty taukoamatta tahrattomana hyödyllisten ominaisuuksien hyväenteisenä loistona.

Nelinkertaisesti yltäkylläinen [6] rintamaa,
jota kymmenen hyveen [7] voima ja jumalallinen oikealle kaartava Da-joki täydentävät,
on viidenvärisestä sateenkaarivalosta muodostunut puhdas maa,
kuka pystyisi käsittämään siellä asuvien kolmen perheen bodhisattvojen toimintaa ja esimerkkiä?  

Heidän joukossaan, aivan lähellämme, tanssii sankarillinen Bodhisattva:
Karma Lhabu – myötätuntoinen ilmestyskeho –
kirjoitusten ja oivallusten dharmameren aarteenvartija.
Kerron nyt hänen oivalluksensa poikkeuksellisen tarinan.

Toivotettuamme teidät näin lämpimästi tervetulleiksi raikkain lootuskukkasäkein, olemme päässeet asian ytimeen.

Hän on aito bodhisattva, joka rakastaa kaikkia olentoja puolueettomasti niin kuin äiti ainoaa lastaan; ilman ennakkoluuloja hän suo heille rakkautta ja armeliasta ystävällisyyttä. Hän on suuri luostarivihitty, joka nostaa ylös kolmen harjoituksen [8] ja vinayan [9] kultaisen viirin; harjoitusperinteen opetusten mestari. Jos pääasiaan siirtyäksemme lausuisimme hänen nimensä ääneen, se olisi Thubten Karma Shenpen tai Karma Lhabu [10]. Valotamme hänen elämäänsä nyt kolmelta taholta: (1) miten hän syntyi tässä maassa; (2) miten hän opiskeli ja harjoitti pohdiskelua henkisten opettajien johdolla ja kehitti sen myötä erinomaisen hyviä ominaisuuksia; (3) ja miten hän laajensi vaikuttavaa toimintaansa ollen muille hyödyksi puolueettomasti.

(1) Miten hän syntyi tässä maassa.

Pohjoiseen Intian korkeimmalta vajraistuimelta [11], missä onnekkaan aikakautemme neljäs opas, Pyhimysten valtias, ilmensi täydellisen buddhuuden, sijaitsee jalo Padmapani [12], maa, jossa dharma ja mahayanan harjoitus on kukoistanut. Se on valkoisten lumivuorten kauneuden ympäröimä maa ja tunnetaan maailmanlaajuisesti paikkana, jossa puhdas dharma vallitsee. Tämä on paikka, jossa erinomaisen hyvänä astrologisena ajankohtana mestarin täydellinen lootuksenkaltainen muoto puhkesi kukkaan monien hyväenteisten merkkien saattelemana ilman, että hänen äidilleen koitui minkäänlaista vahinkoa.

Kye ma! [13] Millainen onni! Kuunkaltainen viisauden aarre,
Äitimerestä syntynsä saanut puhdassukuinen [14]
tuo onnen ja hyvän olon tunteen
kaikille, jotka näkevät, kuulevat, muistavat tai koskettavat häntä.

Jo pienokaisena hän hämmästytti muita. Kun vain kahden vanhana hänet vietiin Wa Shul Khenpon luokse, tämäkin lausui: “Luulen että tästä pikkuisesta kasvaa eräs, jonka loistavat ominaisuudet ovat vertaansa vailla; huolehtikaa hänestä hyvin ja pitäkää hänet pois liasta ja loasta.”

Erikseen on mainittava, että jo silloin kun hän oli varttunut vasta vähän, hän jo näki vaivaa välttääkseen vahingoittamasta mitään elävää. Eikä vain se, jos hän näki muiden tappavan tai muuta sellaista, tuskasta kyynelehtien hän teki välittömästi kaiken mitä voi, että he lakkaisivat. Sellainen käytös sai muut vakuuttumaan, että hän varmasti oli mahayanan harjoittaja ja tottunut osoittamaan myötätuntoista huolenpitoa muita kohtaan useiden elämien aikana.

Alkuperäisen puhtauden taivaalla ilman monimutkaisia ajatusrakennelmia
on pelottoman Bodhisattvan taivaallinen viisauskeho
ilmestyen onnekkaiden olentojen vesiastioissa;
ilmentyneen muotokehon hyveellinen heijastus leimuaa.

(2) Tapa, jolla hän luotti henkisiin opettajiin edeten opinnoissaan ja pohdiskelussaan, ja miten hän sitä kautta hankki erinomaisia ominaisuuksia.

Aikaisemman harjoituksen voimasta ja dharmanmukaisen mielenlaadun takia hän keskittyi dharmaan. Sen johdosta hänet viiden vanhana vietiin henkisen mestarin, Karma Lopelin luokse. Tämä huomautti:

Mielen, joka on tottunut opiskelemaan,
ei ole vaikea ymmärtää kaiken tiedettävissä olevan moninaisuutta.

Noihin aikoihin hän oppi lukemaan ja harjaantui monenlaisissa dharmatehtävissä, rauhallisten ja raivoisien jumaluuksien harjoituksessa ja muissa päivittäisissä resitaatioissa, jotka hän pian oppi ulkoa. Seitsemän vanhana hän liittyi Tsab Tsa -luostarin koulutusohjelmaan. 

Hän seurasi perustason opetusta, opetteli eri luokkiin kuuluvien tantrojen liturgioita sekä laajan valikoiman nuorille munkeille tarkoitettuja harjoituksia tehdäkseen pyhiinvaellusmatkan Jowon temppeliin Lhasassa. Hän ja hänen munkkiveljensä viipyivät Lhasassa ja muissa pyhiinvaelluskohteissa kolme kuukautta ja palasivat sitten kotiin. Kaikki ylistivät heidän rohkeuttaan, kun he lähtivät niin kauas niin nuorina ilman matkavarusteita.

Palattuaan hän sai Khenpo Palgalta opetuksia kolmesta valasta [15] ja muista aiheista ja paneutui niihin. Vuonna 1983 hän ottii getsul-munkin valat Khenpo Palgan läsnä ollessa ja sai nimen Thubten Karma Shenpen. Hän opiskeli kielioppia ja kaunokirjoitusta sekä tormakakkujen muovailua, rituaaleja, resitaatioita ja niiden sävelkulkuja, kolmenlaisten soittimien käyttöä, lamatansseja ja mandaloiden luontia, kaikkia jokseenkin korkealle tasolle. Noina aikoina hän kävi myös kylissä suorittamassa rituaaleja.  [16]

Kaiken kaikkiaan hän oli nuoresta pitäen suora, rehellinen ja toimi pyyteettömästi. Erityisesti, riippumatta siitä, kenen seurassa hän oli, hän tuli helposti toimeen ilman kateutta, panettelua, pahantahtoisuutta tai muuta kielteistä. Siksi kaikki arvostivat häntä.

Vuonna 1988, 18-vuotiaana hän ajatteli: “Minun täytyy saavuttaa dharman tavoitteet, jotka ovat hyödyksi tässä ja kaikissa tulevissa elämissä.” Näin koko sydämestään toivoen hän meni yksinäiselle vuoristoretriitille. Siellä ollessaan hän ei osallistunut kahdenlaiseen äärimmäiseen toimintaan [17], vaan vaali kahtatoista hyvää ominaisuutta, joissa tulee harjaantua [18]. Hän harjoitti käytöstä, joka eristää harjoittajansa kaikesta siitä, mikä tulee hylätä; hän pysyi alhaisimmissa asemissa, käytti kuluneita vaatteita ja toimi entisaikojen kadampa-mestareiden elämänkertojen antaman esimerkin mukaan.

Kolmenlaisen miellyttävän käytöksen [19] mukaisesti hän osoitti erinomaisesti huomiota hänelle, joka oli saavuttanut sisäisen mielenhallinnan, Karma Legdenille – Dorje Chang ihmisen muodossa – joka tunnetaan muuten nimellä Senge; sekä hänelle, joka hallitsi kaksivaiheisen polun [20] – Drupon Rinpoche Karma Sherabille. Heiltä hän uutterasti vastaanotti opetusta Varmuuden soihdun (The Torch of Certainty) ja Alkuharjoituksien sisimmän olemuksen (nying tig ngon dro – Words of My Perfect Teacher) kaltaisissa aiheissa. Opittuaan ulkoa visualisaation kaikki vaiheet hän suoritti norminmukaisen määrän toistoja mahamudran alkuharjoituksissa.

19-vuotiaana (edelleen vuonna 1988) hän meni retriittikeskukseen, jossa sai monia dharmaopetuksia; esimerkiksi hän sai Drupon Rinpoche Karma Sherabilta uudelleen ohjeet alkuharjoituksiin sekä initiaation, joka tuo kypsyyden, ohjeet jotka vapauttavat ja harjoitusta tukevan lukemistransmission kaikkien buddhaperheiden valtiaan, Dorje Sempan harjoitukseen.

Muiden mukana hän suoritti tiukalla retriitillä 500,000-kertaisen kokoelman alkuharjoituksia mitä erinomaisimmin, lähes satamiljoonaa Dorje Sempa -mantraa, 400,000 sadan tavun mantraa sekä lähestymisen ja täydellistymisen vaiheet Mahakala Bernachen -harjoituksesta. Lisäksi hän luovutti kaiken aineellisen omaisuutensa kahdelle henkiselle mestarilleen, ylevälle Sengelle ja Karma Sherabille. Hän tarjosi heille kehonsa, puheensa ja mielensä antaen vilpittömästi erinomaisen lupauksen pysyä vähään tyytyväisenä ja erossa kaikesta, mistä tulee luopua. Tämä täytti hänen Lamansa rajattomalla ilolla ja liikutuksella niin, että ylevä Senge lausui:

Kolme dharma-vaatetta koristavat pyhän mestarin muotoa,
harvinaista ja ylivertaista udumbara-kukkaa [21]. 

Näin sanoen ja hyväenteisyyteen liittyviä rukouksia lausuen ylevä Senge luovutti hänelle dharma-vaatteet ja antoi monia syvällisiä opetuksia.

Sitten hän sai asteittain ohjeet, jotka vapauttavat yhdessä elämässä ja kehossa – mahamudran ja dzogchenin olennaiset ohjeet – “paljaina”, ilman että mitään salattiin. 

Siitä hetkestä lähtien, tämän intensiivisen retriitin sisäisten ja ulkoisten rajojen [22] piirissä hän ponnisteli yksipisteisellä päättäväisyydellä oivaltaakseen aidon todellisuuden luonnon. Lukuisissa myöhemmissä tilanteissa vuosien aikana hän teki harjoitusta näin, saavuttaen kokemuksen ja viisauden tuomia poikkeuksellisen hyviä ominaisuuksia sekä merkkejä onnistuneesta harjoituksesta, jotka mainitaan mahamudra- ja dzogchen-oppaiden käsikirjoissa. Siihen liittyen ylevä Senge lausui:

Onnekas vajraveljeni, jolla on puhdas karma ja pyrkimystä,
päättäväisyytesi muistuttaa menneiden mestareiden päättäväisyyttä
ja pyrit sinnikkäästi seuraamaan aitojen lamojen ohjeita.

Älä takerru sateenkaarenkaltaisiin meditaatiokokemuksiin ilmenemismuodoista ilman viitekohtaa,
vaan aivan kuin olisit välinpitämätön vaali luonnollista lepotilaa.
Jos pysyt vapaana ilman näin saavutettuun vakauteen liittyvää toivoa ja pelkoa,
sitä ei ylitä mikään – alkuperäinen suojelija Samantabhadra.

Näin hän soi kuulijoilleen monia hengellisiä ylistyslauluja ja syvällisiä ohjeita; hän piti Karma Lhabua lähimpänä sydänpoikanaan ja Lama tunsi sen johdosta siitä lähtien jatkuvaa iloa.

Noihin aikoihin Karma Lhabu äkkiä sairastui vakavasti, hänellä oli kovia päänsärkyjä ja hän kävi lähellä kuolemaa. Se, olivatko kyseessä jumalten ihmeenomaiset teot, henget vai jokin muu este, oli epävarmaa. Lama kommentoi sairautta näin: “Sairautta seuraa kuolema! Jos tätä sairautta ei paranneta ja kuolet, miten varma olet, ettei sinulla ole kaduttavaa kuolinvuoteellasi?” Yksipisteisellä hartaudella lamaansa kohtaan Karma Lhabu selitti, miten hän tunsi olevansa ilman pelkoa ja luottavainen kuoleman edessä ja varma tavastaan tehdä sairaudesta osa henkistä tietä. Iloissaan Lama huudahti:  

Ema! [23] Tänä degeneraation aikana, Buddhan opetusten viimeisinä päivinä
on tullut joogi, joka ei pelkää syntymää eikä kuolemaa,
jolle vaikeudet ilmenevät rigpan koristeina.
Sairaus vapautetaan dharmakayan tilaan;
kauhistuttavat haamut ja suojelusjumalat ovat olemukseltaan yhtä.

Hänelle näkemys on häiriötön kuin taivas.
Sellaisen lumisateen [24] ihmeellinen näyttäytyminen
saa ilon tulvimaan heissä, joilla on viisautta.
Hänelle uhraan lahjana tämän sointuisan ylistyksen.

Tällä tavoin hän rohkaisi ja opetti monia tapoja havaita ja voittaa polulla kohdatut vaarat, kun mietiskelijä on syventynyt meditaatioon oikealla tavalla. 

Sitten, yhden linjan perinteensiirtona Lama opetti hänelle Kulkuneuvojen huipun salaisuuksia [25] koskevat ydinohjeet kokonaisuudessaan, mitään pois jättämättä. Sen kautta laman ja oppilaan mielet muuttuivat toisistaan erottamattomiksi, sairaus katosi luonnostaan ja jopa toimi erinomaisena apuna hänen meditatiivisen kokemuksensa ja oivalluksensa kehittämisessä. Iloissaan lama lauloi:

Vajraveljet ja -siskot, jotka pidätte samayan,
joillakin teistä on silmät ylös suunnattuina
varmoina lumivuoren rinteellä, turkoosin värinen harja
kuin valkoisen lumileijonan pennuilla;
muut eivät voi kilpailla sellaisten sankareiden kanssa.

Sellaisen näyn ilostuttamana, ennen kuin hän kuolee,
tämä vanha mies antaa muutaman kokemukseen perustuvan neuvon.

Tällä tavalla Lama antoi monia olennaisia ohjeita tiivistettyinä.

Lyhyesti, Karma Lhabusta tuli suullisesti välitettyjen opetusten (kama) ja paljastettujen aarteiden (terma) mestari niiden koko laajuudessa. Kaksi aitoa Lamaa (Lama Senge and Lama Karma Sherab), kolmella tavalla ystävälliset [26], välittivät hänelle hallussaan olevat syvälliset opetukset, initiaatiot ja ydinohjeet kokonaisuudessaan. Ne pulppusivat heidän sydämensä päättymättömän solmun kautta heidän erinomaisen maljan kaltaiseen kurkkuunsa, täyttäen sen ja sitten putoillen hampaiden välistä, voimaannuttaen näin dharmaperijän kuin kuningas olisi voideltu.

Mitä hänen arvonimeensä tulee, sanoen että oli olemassa hyväenteinen yhteensattuma, jonka vuoksi hänestä tulisi kaikkien vidyadharojen kuningas [27], he kruunasivat hänet nimellä Rigdzin Choje Gyalpo – “vidyadhara dharma-kuningas”. Sen jälkeen oivalluksen valtias, ylevä Senge lausui nämä ja monia muita syvällisiä onnentoivotuksia:

Tarjoten Karma Lhabulle, joka muistuttaa omaa sydäntäni,
tämän rakkaudella annettujen ohjeiden juhlan,
vallitkoot kahden kertymän täydellistymisen hyvät enteet.

Sitten Drupon Rinpoche Karma Sherab ilmaisi taas iloaan, niin kuin hän aina teki, sanoen muun muassa: “On varmaa, että meitä kahta, mestaria ja oppilasta, ei erota muu kuin kuolema.” Khenpo Kalonille ja muille hän sanoi: “Pysykää jatkuvasti ystävänne Karma Lhabun seurassa, koska sillä tavoin hänen hyvät ominaisuutensa varmasti tarttuvat teihinkin.” Hän lisäsi: “Elleivät muiden antamat ohjeet ole poistaneet väärinkäsityksiänne, kysykää neuvoa häneltä.” Näin puhuen Lama ylisti Karma Lhabua vuolaasti ja piti häntä kaikista oppilaistaan aidosti lähimpänä sydänpoikanaan. Hänelle yksin Lama antoi lukemistransmission koko Kangyuriin, Buddhan opetuskokoelman käännökseen; tuon transmission viimeinen silaus jäi kuitenkin puuttumaan.

Eräänä päivänä 12. kuun toisella puoliskolla vuonna 1991 Drupon Rinpoche Karma Sherab kertoi edellisenä yönä näkemästään unesta: “Eilen uneksin maljasta täynnä jugurttia, mutta kun ojensin sen sinulle, malja rikkoontui. Malja kuvaa minua ja sen ojentaminen kuvaa kaikkien ohjeiden antamista ilman poikkeusta. On melkein varmaa, etten jää tähän maailmaan paljon pidemmäksi ajaksi.” Ensimmäisen kuukauden neljännen päivän iltana vesiapinan vuonna (1992) hänen mielensä siirtyi dharmadhatuun. Hautausrituaalit nimeltä “Laman aikomuksen täyttäminen” Karma Lhabu itse saattoi loppuun asianmukaisesti.

Sen jälkeen hän sai loistavan shangpa kagyun täydelliset voimansiirrot ylevän Kyabje Tongwa Donden Karma Lodro Ngedon Tendzin Senge Pal Zangpon (Tsab Tsa Drubgon Rinpochen) läsnä ollessa. Niihin kuului: 1. Juuri, se on Niguman kuusi opinkappaletta. 2. Runko, se on mahamudra. 3. Oksat, ne ovat polulle tuomisen kolme aspektia. 4. Kukat, ne ovat punainen ja valkoinen khechari. 5. Hedelmä, se on kuolemattomuus ja eksymättömyys. Nämä tunnetaan viitenä kultaisena opinkappaleena. Hän vastaanotti myös menetelmän polun Kuusi dharmaa, jotka tulivat dakini Sukasiddhiltä; Puhtaan alkuperäisen viisauden mahamudran; Neljän yhdistetyn jumaluuden harjoitukset (jotka tulivat Drubchen Rahula Gubtalta); Laman ja Mahakalan toisistaan erottamattomuutta koskevat ohjeet; Dorje Denpa Abhayan syvällisen dharman, joka selventää Kallisarvoista tantran valtamerta nimeltä Viiden luokan tantran mandalat yhtenä syvällisenä kehon mandalan harjoituksena; Chod-opetukset; Guru Dragpon; Dorje Drolon; Valkoisen Taran sekä rauhalliset ja raivoisat jumaluudet.

Hän otti vastaan varsin yksityiskohtaiset shangpa kagyu -opetukset, lukemistransmissiot ja rituaalien suorittamiseen liittyvät ohjeet Palpungin resitaatiomestarilta Lama Zopalta.

Sitten, vuonna 1992, edistääkseen drogon kagyu -opetuksia, Palpung Thubten Chokhor Lingin luostariin kuuluvan Drupon Rinpoche Yeshe Jungen lootusjalkojen juuressa hän vastaanotti Korlo Demchog, Dorje Phagmo, Gyalwa Gyamtso ja Mahakala-sadhanoiden ohjeet ja voimansiirrot sekä loistavan Naropan kuusi joogaa, Khen Trulpan kanavia ja tuulia koskevat joogaharjoitukset, Kuulemisperinteen joogiset harjoitukset, Jang Tulku Kye Wangyalin kokoamat kanavien ja tuulien joogaharjoitukset, Kuulemisperinteen juurisäkeet salaisiksi sinetöidyistä joogaharjoituksista sekä mahamudra-opetukset nimeltä Lopullisen merkityksen valtameri, Mahamudra poistaa tietämättömyyden pimeyden ja Mahamudra osoittaa dharmakayan. Ne kaikki hän vastaanotti täydellisinä ja hyvin yksityiskohtaisina.

Samaan aikaan kun hän vastaanotti yllä mainitut opetukset, hän tarjosi oman ymmärryksensä niistä Lamalle miellyttäen tätä mittaamattomasti. Korkea Drupon sanoi sitten hänelle: “Hallussani on Lopullisen merkityksen valtameri -niminen mahamudrateksti, jolla on suuri siunaus. Dulmo Chojen äiti löysi tekstin kerran luolasta; hän antoi sen nirmanakaya-artesaani Tangla Tsewangille, joka antoi sen sitten minulle. Aikaisemmin ei kuitenkaan ollut ketään, jonka olisin katsonut tekevän harjoitusta kunnolla ja joka varmasti olisi hyödyksi perinteelle – sen antaminen muille olisi todellinen menetys, joten en koskaan tehnyt niin. Ja vaikka luovutin sen kerran retriittikeskukselle, kun olen saanut sen takaisin retriitin huoltajalta, annan sen sinulle. Olet henkilö, jonka kautta muut hyötyvät suuresti. Niin tuntevat olennot kuin opetuksetkin hyötyvät laajalti sekä Naropan kuutta joogaa – menetelmän polkua – että mahamudraa – vapautuksen polkua – koskevista selityksistäsi ja ydinohjeistasi.” Näin sanoen hän lausui yleviä sanoja ja rohkaisi niin, että Karma Lhabun oma usko ja ilo kasvoivat entisestään.

Vaikka Lama ei sanonut suoraan siirtävänsä perimyslinjaansa hänelle, Karma Lhabu mainitsi, että tällainen hyväksyntä Laman taholta sai hänet ajattelemaan, että Lama oli tehnyt hänestä perinteensä jatkajan.

Saavuttuaan Adzomiin hän vastaanotti Adzom Drukpa Rinpochelta Kolme lausetta, jotka osuvat asiaan ja muutamia muita dzogchenin ydinohjeita. Tuolloin hän meni Sertaan ja tapasi maailmasta luopuneista parhaimman, Khenchen Choying Khyabdalin, johon hän toivoi muodostavansa henkisen yhteyden.

Hän jatkoi matkaansa Golokiin jalkaisin tavatakseen oivalluksen mestarin, Khenchen Munsel Rinpochen. Erään kerran, kun hän leiriytyi puolimatkassa yöksi hyvin kylmälle aavalle tasangolle, alkoi sataa rankasti, eikä hänellä ollut mitään suojaa, mikä olisi pitänyt hänet kuivana. Vaikka hän kärsi suuresti ja oli kuolemaisillaan, hän sanoi sen olevan dharman tähden kärsitty koettelemus, eikä hän katunut hiukkaakaan.

Lopulta hän tapasi mestarin itsensä, Khenpo Munselin, ja vaikka hän saapui kesken hiljaisen ajan, jolloin opetuksia ei annettu, mestari vastaanotti hänet suurella rakkaudella ja kiintymyksellä ja antoi yksin hänelle syvälliset, hengellisesti kypsäksi tekevät ohjeet Korkeimmasta tietoisuudesta (yeshe lama). Karma Lhabu ei tyytynyt siihen, vaan pyysi mestaria antamaan hänelle omasta kokemuksestaan syntyneet ydinohjeet. Vastauksena pyyntöön mestari kysyi: “Millainen on ymmärryksesi tähänastisista opetuksista?” Kuultuaan Karma Lhabun kertomuksen omasta kokemuksestaan ja oivalluksestaan mestari vastasi iloisena: “Olen jatkuvasti teeskennellyt harjoittavani salaisten ydinohjeiden dharmaa, ja se on syy, miksi sinun tulisi harjoittaa näitä näkemyksen, meditaation ja käytöksen salaisia avainkohtia näin.” Hän jatkoi ohjeiden antamista mitään salaamatta.

“Kun näin sinut ensimmäisen kerran, tunsin suurta iloa, joten vaikuttaa siltä, että meillä on menneisyydessä syntynyt myönteinen yhteys. Sen tähden opetin sinulle Korkeimman tietoisuuden ja dzogchenin syvälliset salaisuudet mitään salaamatta. Tämän jälkeen tee harjoitusta virheettä ja tule takaisin kolmen vuoden kuluttua. Huomista matkaasi varten takaisin omaan luostariisi annan mukaasi seuralaisen, hevosen ja muun mitä tarvitset, joten valmistaudu lähtöön.”

Näin mestari kohteli häntä suurella kunnioituksella ja pitäen suuressa arvossa. Seuraavana päivänä Karma Lhabu tarjosi mestarille kaiken rahan ja ruoan mitä hänellä oli ja sanoi: “Pyydän, että annat nämä niille leirissäsi, jotka ovat vähemmän varakkaita.”

Kun mestari oli järjestänyt niin, että yksi hänen luostarivihityistä veljenpojistaan lähti matkaseuraksi, Karma Lhabu palasi omaan luostariinsa.

Tämän jälkeen, juuri ennen kuin kolme vuotta oli kulunut, mestari siirtyi dharmadhatuun. Sen kuullessaan Karma Lhabu sanoi: “Ilman hyvää onnea tavata mestari uudestaan olen mittaamattoman surun vallassa; sille ei voi mitään.”

Jalosukuinen! Vaikka sisäisen erinomaisuuden valkoinen valo loistaa upeana
puolueettoman puhtaan käytöksen johdosta,
henkiset mestarit, jotka ylläpitävät opetuksia,
tuovat mieleen vapautuksen tarinan ikuisesti itkevästä bodhisattvasta.

Palattuaan Tsab Tsa -luostariin hän meni retriitille harjoittamaan Kolmen jalokiven ruumiillistuman (Konchog Chidu) lähestymisen vaihetta. Samaan aikaan hän antoi yleisen retriitin puolella Loistavan Dorje Sempan kypsäksi tekevät ohjeet selittäen sisällön sekä antaen lukemistransmissiot harjoitusteksteihin, ohjekirjoihin ynnä muuhun.

Tuohon aikaan, 12. kuun 29. päivänä vuonna 1992 klo 20.30 illalla hän meni kolminkertaisesti ystävällisen Lama Rinpoche Sengen luo ja tiedusteli tämän terveyttä. Lama vastasi siihen: ”Vaikka olen sairaudesta vapaa, tässä elämässä olen tehnyt paljon väärin ja rikkonut samayan [28]; tunnustaakseni ja puhdistaakseni sen luotan Dorje Sempan meditaatioon ja resitaatioon.” Huomenna uuden kuun myötä alkavan, kaiken satatuhatkertaisesti moninkertaistavan kuukauden [29] ajan pysyn retriitillä sisäisen ja ulkoisen rajan asetettuani. Katsotaan pystynkö kuolemaan sen aikana. Jos minulla on onnea, kuolen, mutta jos karmani on huono, en kuole. Jos sinulla on vielä kysymyksiä, joihin et ole saanut vastausta, kysy nyt.”

Lama jatkoi sanoen, että hän oli varma, että kaksi hänen sydäntä lähellä olevaa oppilastaan, Nyima Gyaltsen ja Karma Lhabu olisivat, ellei heitä estetä, suureksi hyödyksi opetuksille. Sen lisäksi hän opetti Karma Lhabulle, miten hyödyntää muiden itseä kohtaan osoittamaa panettelua ja epäkiitollisuutta polulla, ja antoi rakkaudella muita hyvin yksityiskohtaisia sydämellisiä neuvoja. Tällä tavalla he keskustelivat kahteen saakka aamulla. Kun hän oli lähdössä, ylevä Lama poimi käsiinsä hyväenteisen liinan ja virkkoi: “Tämä liina on todella pitkä.” Sitten hän antoi sen ilolla Karma Lhabulle.

Tiibetiläisen kalenterin 12. kuukauden 30. päivänä jalo Lama oli sinetöidyllä retriitillä ja muuttui entistäkin säteilevämmäksi.

Tiibetiläisen kalenterin 1. kuun 15. päivänä Karma Lhabu sai retriitin päätökseen ja valmistautui lähtemään kaupunkiin pyytääkseen opetuksia. Kuun 21. päivänä Lama kuitenkin kutsui häntä. Saatuaan viestin Nya Tulkulta hän meni suoraan Laman luokse ja tiedusteli tämän terveyttä. Lama vastasi, ettei ollut sairas, joten Karma Lhabu kertoi suunnitelmistaan lähteä hakemaan opetuksia. Lama sanoi, että aika opetusten hankkimiseen ei ollut oikea: “Olen varma että kuolen pian ja sinun tehtäväsi on johtaa ruumiin pesemistä, kremaatiota ja päätösriittejä.” Mestari selitti sitten tarkkaan, miten kaikki tuli tehdä. Karma Lhabu viipyi Laman luona kauan aikaa ja itki suunnattoman masentuneena, johon Lama naurahtaen virkkoi: “Ja minä kun luulin, että olet joogi, jolla on syvällinen näkemys mahamudrasta ja dzogchenista; ehket tiedä vielä edes sitä, miten pysyä erottamattomana Lamasta?” Sen sanoessaan hän nauraa kihersi.

Olen nyt valmis lähtemään.
Kuoleminen, tämä niin kutsuttu kuolema,
joogin mini-buddhuus!

Vuonna 1993, tiibetiläisen kalenterin 1. kuukauden 21. päivänä klo 16.15 iltapäivällä lausuen monia hämmästyttävän syvällisiä asioita, kuten: “Jopa tämä niin kutsuttu kuolema on buddhuus, tiedättehän,” katkaistakseen oppilaidensa pysyvyyteen takertumisen siteet, hän omaksui “nukkuvan leijonan” asennon ja demonstroi tavan, jolla kerätään kaikki ehdollisen olemassaolon ilmentymät olemassaolon todellisen tilan laajuuteen ja siten vapaudutaan ikuisen perustan laajuuteen.

Karma Lhabu suoritti päätösriitit erinomaisesti, kaikki niin kuin Lama oli määrännyt.

Hän lähti sitten Wa Shuliin, missä hän sai suurelta oppineelta ja Tripitakan hallitsijalta Khenpo Palgalta yksityiskohtaisia opetuksia Ydinohjeiden merkityksen kommentaarista, Kallisarvoisen dharmadhatun juuritekstistä ja kommentaarista, Luonnollisen tilan aarteen juuritekstistä ja kommentaarista, Karma Lingpan Kuudesta bardo-ohjeesta, Sechen Kongtrul Rinpochen kirjoittamasta Dorje Sempan alkuharjoitusten käsikirjasta sekä Sechen Gyaltsabin Harjoitusten olennaisista kohdista.

Sieltä hän siirtyi Dagyudin suureen dharmainstituuttiin – Ngedon Shedrub Dargye Lingiin. Siellä hän vastaanotti opetuksia Himalajan oppineiden parhaimmistoon kuuluvalta Khenchen Pema Tsewangilta, suuresti oppineelta luennoitsijalta, joka taitaa suullisen esityksen, väittelyn ja kirjallisten kommentaarien laadinnan. Hän opetti hänelle Guhyagarbhan – kirkkauden olemuksen – kahdesti; Mustan käärmeen tuhat iskua myös kahdesti; Bodhicharya avataran juuritekstin, Bodhisattvan käytöksen; Kolme valaa – toiveet täyttävän jyvän; Moraalin ylistyksen; Madhyamakan 400 säettä ja Abhidharman kommentaarin. Ne saatuaan hän paneutui opintoihin tiiviisti.

Tämän saman mestarin johdolla hän oppi kirjoittamaan tiibetin lantsa-, wutu- ja uchen-muotoja ja hänestä tuli poikkeuksellisen hyvä kynäilijä. Kun hän sittemmin opetti muita, monista hänen oppilaistaan tuli myös erinomaisia kynänkäyttäjiä.

Khenpo Sotselta ja muilta hän sai seuraavia opetuksia: Lagla Chodrubin kommentaari Sukhavati-rukoukseen nimeltä Korkein tietoisuus; reunahuomautuksin varustettu Sutralamkara, mahayanasutrien ornamentti; Khenpo Kunpalin kommentaari Bodhicharya avataraan; ynnä muita laajan ja syvällisen dharman ohjeita, jotka tekevät kypsäksi ja vapauttavat.

Noihin aikoihin dharman valtias Jigme Phuntsok saapui. Vastaanottaessaan useita syvällisiä opetuksia hänen uskonsa kasvoi suuresti, koska monia ihmeellisiä merkkejä ilmestyi esimerkiksi hänen unissaan. 

Omaan luostariinsa palattuaan hän sai Khorlo Demchog, Dorje Pagmo, Gyalwa Gyamtso, Gompo Bernachen (mustaviittainen Mahakala) ja muita voimansiirtoja harjoitusperinteen opetusten hallussapitäjältä, Kyabje Tsab Tsa Drubgen Rinpochelta. Hän sai myös useita kertoja ohjeita Dorje Chang -perimyslinjan rukoukseen, Longchenpan Leijonan karjaisuun - älyn horjunnan tuhoamiseen sekä yksityiskohtaisia mahamudran harjoitusohjeita.

Tsab Tsa -luostarin retriittiläisiä. Rinpoche on kolmas oikealta.

Vuoden 1993 lopulla hän meni retriitille tekemään Dorje Phagmo -harjoituksen ulkoisen, sisäisen ja salaisen osan lähestymisen ja saavuttamisen vaiheita, Naropan kuutta joogaa (menetelmän polku) ja kanavien ja tuulien joogisia harjoituksia sekä mahamudraa (vapautuksen polku). Hän teki harjoitusta jatkuvasti päivin ja öin. Istuntojen välillä hän opetti ja ohjasi keskuksessa olevia retriittiläisiä tantrojen lähestymisen ja saavuttamisen vaiheissa, kuudessa joogassa, tuulten ja kanavien joogisissa harjoituksissa ja mahamudrassa. 

Naropan kuusi joogaa. Tsab Tsa luostarin ensimmäinen retriitti.

Tsab Tsa -luostarissa hän uudisti retriittiohjelman niin, että se sisälsi Naropan kuusi joogaa, ja ohjasi sitten ensimmäisen retriitin antaen opetusta ja meditaatio-ohjeita karma kagyu -koulukunnan mukaan. Kyabje Drubgen Rinpoche kirjoitti nämä säkeet hänestä: 

Tukevat ovat maailmasta luopumisesi juuret, moraaliin liittyvät valat.Kauniita hyväntahtoiset oksasi, jotka palvelevat eläviä olentoja.Täydellinen salaisen mantrayanan voimansiirtojen virta.Loistava Lama, rukoilen jalkojesi juuressa.  

Hän oli yhä enemmän hyödyksi olennoille, lauloi henkisiä lauluja näkemyksestä, antoi dharmaopetuksia ja niin edelleen.

Noihin aikoihin muutama yksilö, joihin pahantahtoisuus vaikutti, vyöryttivät hankaluuksia ja epäoikeudenmukaisia solvauksia ympäriinsä, niin että hän lannistui. Kuten sutrissa sanotaan:

On parasta siirtyä 500 km matkan päähänsieltä, missä on ongelmia ja riitoja.Ulkoisesti pidät yllä niiden olentojen etua, joilla on onni tulla kesytetyiksi.

Sen mukaisesti vuonna 1994, sen 11. kuukautena, hän edes oppilailleen tai lähimmille ystävilleen kertomatta lähti yhdessä nuoremman veljensä, Guru Tsetenin kanssa ja meni Do Khamin Serjongiin – viiden tiedonalan opinahjoon ja Buddhan opetusten pyhäkköön [30]. Siellä hän saavutti ymmärryksen lukuisten sutrien, tantrojen ja ydinohjeiden merkityksestä sellaisena kuin se on tarkoitettu. 

Täällä hän myös osoitti oikeaa asennetta ja käytöstä ja oppi luottamaan käsittämättömän suureen henkiseen mestariin, jolla on erinomainen muisti ja puhetaito, Choje Dampa Jigme Puntsok Jungne Pal Zangpoon, häneen, joka on kaikkien kulkuneuvojen huipun, lopullisen merkityksen salaisen polun – säteilevän suuren täydellisyyden – valtias.

Tämä mestari ystävällisesti opetti häntä seuraavissa aiheissa: Valkoinen lootus – Shakyamuni-harjoitusta tukeva opetus – siunausten aarre; Suurten ihmeiden sutra; Sadan karman sutra; Guhyagarba – kirkkauden olemus; Seitsenrivisen rukouksen kommentaari; Kahdeksan läheisen pojan elämäkerrat; Bodhisattvan 37 harjoitusta; Kolme lausetta, jotka osuvat asian ytimeen; Kuninkaan tien kommentaari; Mipham Rinpochen teokset liittyen dzogcheniin ja hänen neuvoihinsa; Adhyasaya-sutran kysymykset; Bodhisattvan käytöksen soveltamisen kommentaari; Pyhimyksen kirjallisen auringon Sukhavati-rukous; Ydinohjeiden aarteen juuriteksti; Mestari Jigme Phuntsokin kootut teokset; Opin ainoan pojan itsestään syntyneen tantran kommentaari; initiaatio ja ohjeet Pohjoisiin aarteisiin, jotka osoittavat suoraan Samantabhadran oivalluksen; Gurun sisäinen olemus; Dakinien sydämen sisimmän voimansiirto sekä voimansiirtoja ja ohjeita moniin muihin sutriin ja tantroihin.

Maailmasta luopuneiden valtiaalta, Khenchen Choying Khyabdalilta hän sai opetuksia luomisen vaiheen muistiinpanoista.

Kirjoitusten ja päättelyn mestarilta, Khenchen Sherab Zangpolta, hän vastaanotti muun muassa Botrulin Prajnaparamitan, Varmuuden soihdun, Korkeimman jatkumon, Luomisen vaiheen muistiinpanot, Guhyagarbhan – kirkkauden olemuksen ja Gurun sisäisen olemuksen.

Oppineiden aidon valtiaan, Khenchen Tsultrim Lodron, läsnä ollessa hän sai opetuksia Kolmesta valasta sekä Keskitielle astumisen kommentaarin.

Puhetaidon mestarilta, Khenchen Chime Rigdziniltä hän sai opetuksia mm. seuraavista: Karmapa Mikyo Dorjen Keskitielle astumisen laaja kommentaari; Paramitojen laaja kommentaari; mestarin oma kommentaari Keskitielle astumiseen; Kieliopin juuri 30 säkeenä; Pätevän päättelyn tieteen aarteen selvennys.

Luostarivalat ottaneelta Khenpo Tenzin Norbulta, jolla oli hallussaan Tripitaka, hän vastaanotti opetuksia vinaya-sutrien juuriteksteistä; Pienen ja suuren valtameren mitalta vinayaa; Shengan kommentaarin vinaya-sutrien juuritekstiin reunahuomautuksin; Vinayan kukkaköynnöksen; 17 periaatteen yleisen merkityksen ja muita samanlaisia opetuksia.

Kirjoitusten ja logiikan aarteenvartijalta, Khenchen Tenzin Lhagpalta hän sai opetusta johdonmukaisen logiikan kommentaarin yksityiskohtaisessa kommentaarissa, merkeissä ja päättelyssä.

Tripitakan suurelta säilyttäjältä, Khenpo Rigdarilta hän sai opetuksia Vinaya-sutrien juuriteksteistä, Guhyagarbhasta ja Guhyagarbhan avaimen aarteesta.

Tripitakan ylläpitäjältä, Khenpo Jamyang Lodralta, hän sai opetuksia, jotka koskivat monia keskitien ja vinayan opetuksia.

Luonnollisen tilan totuuden joogin, adeptien valtiaan, Tulku Lungtog Tenzin Zangpon läsnä ollessa hän harjoitti dzogchenia, kanavia ja tuulia.

Tässä suuressa dharmaleirissä monien vuosien ajan ja väsymättömän ahkerasti hän osallistui opiskelun, pohdiskelun ja meditaation kolmeen toimintaan.

Suurten salaisten opetusten soihdulta, Sinda Tulku Orgyen Tenziniltä hän otti vastaan kolmesataa erilaista voimansiirtoa koskien Rinchen Terdzo Chenmoa – kallisarvoisten termojen suurta aarretta, missä laajat ja syvälliset dharmat sulautuvat yhdeksi.

Tulihärän vuonna (1997) hän sai Kyabje Drubgen Rinpochelta, harjoituslinjan perinteen mestarilta, opetuksia liittyen seuraaviin: Mahamudra-harjoituksen intialaisten tutkielmien ensimmäinen osa; Gampopan kootut teokset; Valonsäteiden jalokivet – mantrayanan yleinen merkitys; Mahamudran kuunsäteet; Kahden osion auringonsäteet; Vinaya tika aurinkomandala; Syvällisen sisäisen merkityksen juuriteksti; Jamgon Kongtrulin kommentaari Syvälliseen sisäiseen merkitykseen; Koristeellinen vajraverkko – erinomainen selitysteos Yleisen merkityksen kahteen osioon; Leijonan karjaisu – kommentaari Korkeimpaan jatkumoon; Tuulen ja mielen erottamattomuus toisistaan; Oivalluksen itsestään muodostunut ornamentti – viisauden ja tajunnan erottaminen toisistaan; sekä opetuksia buddhaluonnosta ja muita drogon kagyu -linjan pääteoksia.

Sisäisesti pidät hyväntahtoisesti yllä opin pyörää.
Salaisesti pysyt vakuuttuneena rigpasta kahden tason valtameressä.
Elämässäsi antama esimerkki miellyttää Buddhia. 

(3) Tapa, jolla hän laajensi muille puolueettomasti hyödyllistä toimintaa.

Joulukuussa 1999 hän tapasi Kyabje Thrangu Rinpochen Nepalissa ja lähti sitten pyhiinvaellukselle.

Tammikuussa 2000 hän meni Intian jaloon maahan, missä hän muiden aiheiden ohella opetti Vinaya Tika aurinkomandalan Thrangu Vajra Vidyan korkeammassa luostarikoulussa Varanasissa. Hän vietti kesätauon Thrangu-luostarissa Nepalissa, ja palasi sitten Varanasiin opettamaan.

Saman vuoden syyskuussa hän tapasi Chamgon Tai Situ Rinpochen osallistuessaan Karma Guncho väittelyihin, jotka järjestettiin Sherab Lingissa. Kaikki väittelyitä varten kokoontuneet khenpot ja oppilaat menivät tapaamaan hänen pyhyyttään Gyalwang Karmapaa. Sitä seurasi koulun oppilaiden välisiä dharmakeskusteluja ja tutkinto. Tuolloin hän osallistui Manjushri-initiaatioon, jonka hänen pyhyytensä rakkaudella antoi kaikille paikalle tulleille.

Kun väittelyt olivat käynnissä, Chamgon Tai Situ Rinpoche antoi paikallaolijoille ohjeita syvällisesti salaisesta ja ylivertaisesta Mahamudrasta, lopullisen merkityksen valtamerestä. Kun väittelyt oli sitten saatu erinomaiseen päätökseen, Karma Lhabu lähti koulun oppilaiden kanssa pyhiinvaellukselle Tsopeman pyhälle järvelle.

Noihin aikoihin Lama Puntsok esitti Kyabje Yongdzin Thrangu Rinpochelle vakavan pyynnön ja sai hänen hyväksyntänsä aikomukselle kutsua Karma Lhabu Lekshey Lingin luostariin.

Sinne tultuaan hän opetti Karmapa Mikyo Dorjen Suuren kommentaarin keskitielle astumisesta sekä Suuren kommentaarin prajnaparamitasta. Opettaessaan hän kuitenkin sairastui; se, ja monet muut tekijät, kuten Khenchen Sherab Zangpon alaisuudessa Taiwanille perustettu uusi dharmakeskus, pakottivat hänet lähtemään ennen kuin opetukset saatiin loppuun, mitä hän kovasti pahoitteli.

Toukokuuhun 2001 mennessä hän oli lopulta tervehtynyt ja matkusti Singaporeen, missä hän vieraili Karma Choying Kunkhyab Lingin dharmakeskuksessa, ennen kuin suuntasi kohti Taiwania.

Siellä, toivoen edesauttavansa sen henkilön toimintaa, joka oli osoittanut hänelle kahdenlaista suurta ystävällisyyttä [31], Khenchen Sherab Zangpoa, hän antoi voimansiirtoja ja opetuksia Dodon Kundrub dharmakeskuksen avajaisissa. Hän kuitenkin huomautti: “Koska en osaa kiinaa, en ainoastaan ole tekemättä mitään itseni tai kenenkään muun hyödyksi, jos pysyn Taiwanilla, tämä elämä tuhlaantuu. Luulen, että minun pitäisi lähteä.”

Hän vietti jonkin aikaa retriitillä, ja sen jälkeen hänen dharmaperheensä ja ystävänsä toistuvasti pyysivät häntä jäämään sanoen, että nyt, kun hän oli saapunut, olisi erinomaista, jos hän voisi viipyä jonkin aikaa. Niin hän päätti jäädä.

Pohdiskellen mahdollisuutta selittää dharmaa ja kääntää joitakin kirjoituksia kiinaksi, hän teki lujan päätöksen ja meni opiskelemaan kiinaa Vuoriston dharmarumpuun ja muihin paikkoihin.

Näihin aikoihin hän matkusteli antamassa voimansiirtoja ja opetuksia eri dharmakeskuksissa, ja teki matkan myös Malesiaan. Palatessaan Taiwanille, samalla kun hän jatkoi kiinan kielen opiskelua, hän perusti myös dharmakeskuksen nimeltä Chokyi Drin Pung Ling.

Sekharin retriitti, Bhaktapur, Nepal

Kyabje Thrangu Rinpochen useissa tilaisuuksissa toistamien kehotusten johdosta Karma Lhabu palasi Nepaliin Intian kautta maaliskuussa 2004. Tuolloin Thrangu Rinpoche pyysi Karma Lhabua perinteisen kolmen vuoden retriitin johtajaksi (retriittimestari, drupon) Milarepan luolalle, joka tunnetaan nimellä Nyi Shang Ka Te Puk. 

Aamulla 23. maaliskuuta 2004 retriittikeskus vihittiin Kyabje Thrangu Rinpochen ja suuren väkijoukon läsnä ollessa. Illalla, kun hän oli merkinnyt retriitin rajat, Karma Lhabu antoi retriittiläisille lukemistransmission ja ohjeet Dorje Phurba (Vajra Kilaya) -harjoitukseen.

Seuraavana päivänä (24. maaliskuuta) hän ryhtyi selittämään ja opettamaan Varmuuden soihtua, Marpa-gurujoogaa ja muita gurujoogia, chodia, luomisen vaiheesta tehtyjä muistiinpanoja ja mielenharjoituksen seitsemää kohtaa. Hän antoi ohjeita ja opastusta Mahamudra lopullisen merkityksen valtameren alkuharjoituksiin; Mahamudraan, joka karkottaa tietämättömyyden pimeyden; Mahamudraan, joka osoittaa dharmakayan; ja ne kaikki osoittautuivat tehokkaiksi. Hän antoi myös lukemistransmission Khorlo Demchog, Dorje Pagmo ja Gyalwa Gyamtso -harjoituksiin.

Kesäkuun lopulla Karma Lhabu vieraili sekä hänen pyhyytensä Gyalwang Karmapan että hänen korkeutensa Tai Situ Rinpochen luona, ennen kuin hän lähti Kaakkois-Aasiaan antamaan initiaatioita ja opetuksia Taipeissa ja Singaporessa, samalla kun hän jatkoi kagyu-perimyslinjan historiankirjoitusta. Taiwanissa hän ryhtyi suunnittelemaan Kagyu Nangten Lolingin perustamista.

Palattuaan Nepalin retriittikeskukseen hän antoi ohjeita mahamudraharjoituksiin, Täydellisen opettajani sanoihin sekä Dorje Phagmo ja Mahakala -harjoituksiin ynnä muuhun. Koko retriitin ajan Karma Lhabu antoi laajoja ohjeita ja yksilöllistä ohjausta.

Kun hän oli vuonna 2005 saattanut nämä opetukset menestyksekkäästi päätökseen, hän matkusti Intiaan, Hong Kongiin ja Taiwanille vieraillen myös Kagyu Nangten Lolingissa. Joka paikassa hän antoi ihmisten toivomia opetuksia tuntien suurta vastuuta omaksumistaan teoreettisista ja käytäntöön perustuvista opetuksista.

Rinpoche opettaa Samye Lingissä ja KSD-keskuksissa

Vuonna 2008, kun Thrangu Rinpochen retriittikeskuksen kolmen vuoden retriitti oli loppunut, Karma Lhabu sai kutsun Kagyu Samye Lingiin Skotlantiin, mihin häntä pyydettiin retriittimestariksi. Hän auttoi perustamaan shedran [luostariopiston] ja vieraili pitkillä naisten ja miesten retriiteillä Arranilla ja Holy Islellä. Sen jälkeen hän on palannut Skotlantiin vuosittain opettamaan shedrassa. Vuonna 2010 hän antoi monia voimansiirtoja, transmissioita ja opetuksia sinetöiden sitten naisten ja miesten uusien neljän vuoden retriittien rajat.

Hän toimii edelleen sekä Thrangu Rinpochen että Samye Lingin retriittien johtajana ja opettaa lisäksi lukuisissa dharmakeskuksissa eri maissa, ollen hyödyksi monille ihmisille. Hän kantaa suurta vastuuta sekä ohjeiden käytännöllisestä että teoreettisesta puolesta ja auttaa oppilaita saavuttamaan oivallusta sekä opetusten kirjaimen että merkityksen hallinnassa. 

Lyhyesti, tämä pyhä mestari luotti ilman ennakkoasenteita useampaan kuin 13 mestariin tiibetinbuddhalaisuuden eri koulukunnista: sakya, gelug ja nyingma, yhtä lailla kuin jonang, drukpa, karma jne. (kagyu-koulukunnan alaryhmiä). Juuri niin kuin nuorekas mehiläinen hankkii ravinteikasta hunajaa, hän vältti lahkolaisuutta, mitä sutra- ja mantraperinteiden kirjallisen aineiston koko kirjoon tulee ja mitä laajoihin ja suppeampiin tiedonaloihin tulee.

Käyttäytymällä kolmella tavalla miellyttävästi ja luottamalla oikealla tavalla näihin henkisiin mestareihin hän täydellisti itsessään joka ikisen oivalluksen ja luopumisen erinomaisen ominaisuuden. Sitten hän matkusti moniin eri maihin ja levitti kirjoitusten ja oivalluksen opetuksia kauas ja laajalle.

Mielesi taivaalla – häiriintymätön suuri tyhjyys,
loistavat mahamudran ja dzogchenin yhdistyneet aurinko ja kuu.
Tahrattoman rigpan tilassa, missä meditatiivinen tyyneys ja meditaation jälkeinen tila eivät eroa toisistaan,
sinä, äärimmäinen joogi, sait käsitteellisen mutkikkuuden näyttämön rauhoittumaan.

Eritoten hän harjoitti dharmaa ja saavutti tuloksia, jättämättä koskaan oppimaansa pelkästään älylliseksi ymmärrykseksi. Sitä lähtien kun hän astui dharman kynnyksen yli hän

ahkeroi opiskellen ja pohdiskellen päivisin,
rentoutuen meditatiivisessa keskittymisen tilassa öin.

Soveltaen jatkuvasti käytäntöön neljää ajatusta, jotka muuttavat mielen [32], hän katkaisi kokonaan takertumisen siteet tähän elämään; hyväsydämisenä hän pyrki aina toimimaan muiden hyödyksi ja yksipisteisellä päättäväisyydellä hän ponnisteli kohti aidon todellisuuden luontoa. Siksi hän on suuri henkinen mestari nimessä ja totuudessa.

Koska aika ei vielä ole oikea ja koska suuri varovaisuus on paikallaan silloin, kun paljastetaan se, mikä on salattu, tähän ei ole juuri lisättävää. Siitä, miten hänen mielensä keskittyi olennaiseen totuuteen yksipisteisesti aina ja kaikkialla, kaupungeissa, vuoriston yksinäisissä paikoissa ja luostareissa; miten kokemus ja oivallus kehittyivät hänessä ja miten hän tarjosi oivalluksen Lamalle, ei kerrota tässä. Mutta puutteellinen kertomus luo hyväenteiset olosuhteet hänen vapautumisensa salaisen tarinan kertomiselle myöhemmin.

Vielä on kertomatta mestarin monista dharmaopetuksista, oivalluksen ilmaisuista, runoista, kommentaareista, hengellisistä lauluista ja lisää hänen henkisestä taustastaan ja elämällään antamasta esimerkistä.

Ylivertainen olento ja olentojen suojelija, Karma Lhabu on läsnä juuri nyt parhaimman hyveemme kauniina ornamenttina; hänen kaksi vajrajalkaansa horjumattomina muuttumattomuuden leimuavalla valtaistuimella; puhtaan ja epäitsekkään mielensä voimin, opetuksista ja elävistä olennoista huolehtien, hän levittää kirjoitettua ja oivallettua teoriassa ja käytännössä; pysykööt asiat todellakin näin.

Erinomaisten pyrkimysten ja hyväenteisten olosuhteiden tultua yhteen,
uskon merkkinä olemme koonneet osan, vain hiukkasen,
tämän aidon henkisen mestarin teoista,
hänen, joka on vakaan mielen ja tiedon suhteen ja kaikin puolin täydellinen.

Lisäksi on niin, että tätä tarinaa ei ole muokattu eikä vääristelty.
Siinä ei ole liioittelua, vähättelyä, puolueellisuutta eikä turhaa höpinää.
Kaikki kerrottu on tarkistettu ja oikein kirjattu.
Tällä tavalla aitona se on puhdas kertomus vapautumisesta.

Mestari! Toivomme että dharmachakra-jalkasi [33]
pysyvät erinomaisen hyvin ja vakaasti paikoillaan olemassaolon loppuun asti
tämän maan horjumattomana ja arvokkaana kruununjalokivenä.
Sen myötä kaunistakoot hyvinvoinnin ja onnen loistokkuus kolme tasoa [34].  

Tämän pyhän bodhisattvan vapautumisen tarinan kirjoittamisen ansiosta
ja kaiken tässä maassa kerätyn hyvyyden voimasta
olkoot kaikkien opetuksia yllä pitävien elämät vakaita
ja täyttäkööt hyvät teot avaruuden sen ääriin asti. 

Se siis oli Karma Lhabun, verrattoman suuren henkisen mestarin, lyhyt elämäkerta. Mestarin sanoja kuuntelevien oppilaiden sydämestään niin toivoessa tämä kirjoitettiin ilman runomuotoa ja metriikkaa ja se on helposti ymmärrettävissä, koska se on selkokielinen.

Sen kirjoittivat Thubten Sonam Senge – joka on opiskellut lukuisia kirjallisia perinteitä pitkän aikaa – ja eräs nimeltä Tulku Norpa paikassa nimeltä Serjong Lama Rung (Sertan dharmaleiri). Se saatiin päätökseen 13. marraskuuta 2001 ja sitä päivitettiin hiukan huhtikuussa 2004

Hyve! Hyve! Hyve!

Tiibetistä englanniksi kääntänyt Karma Kunga keväällä 2011 Sekarin retriittikeskuksessa. Lisäykset lyhyestä elämäkerrasta. Suomennos Ani Sherab.

Alaviitteet

[1] Kolminkertainen usko tai uskon kolme tyyppiä ovat elävä usko, innoittunut usko ja vakaa usko. Näin Padmakara kääntää ne teoksessa “Words of My Perfect Teacher;” missä on myös lyhyt selitys kustakin.

[2] Kaksi hyötyä ovat hyöty itselle ja hyöty muille.

[3] Kaksi kertymää ovat henkisen ansion ja viisauden kertymät.

[4] Kaksi tiedonalaa ovat viisaus, joka tuntee asioiden luonnon sellaisena kuin se on ja viisaus, joka havaitsee kaiken olemassa olevan. (Rangjung Yeshe Dictionary)

[5] Pyhimysten valtias ja Auringon sukua ovat kumpikin Buddha Shakyamunin lisänimiä.

[6] Nelinkertainen yltäkylläisyys: dharman yltäkylläisyys, rikkauksien yltäkylläisyys, kaiken toivottavan yltäkylläisyys ja vapautumisen yltäkylläisyys.

[7] Kymmenen hyvettä ovat: A. Kolme kehon hyvää toimintoa. 1) Välttää tuhoamasta elämää. 2) Välttää ottamasta sitä, mitä ei ole vapaasti annettu. 3) Pidättäytyä epäsopivista seksuaalisista teoista. B. Neljä puheen hyvää toimintoa. 4) Välttää valehtelemista. 5) Välttää käyttämästä kovia sanoja. 6) Olla panettelematta muita. 7) Välttää joutavaa puhetta. C. Kolme mielen hyvää toimintoa. 8) Välttää himoitsemista. 9) Välttää pahantahtoisuutta. 10) Välttää tuhoisia uskomuksia.

[8] Kolme harjoitusta. Etiikka, meditaatio ja viisaus. Jalon kahdeksanosaisen polun oikea puhe, oikea toiminta ja oikea elinkeino liittyvät etiikkaan; oikea pyrkimys, oikea tarkkaavaisuus ja oikea keskittyminen liittyvät meditaatioon ja oikea näkemys ja oikea ajattelu liittyvät viisauteen.

[9] Vinaya on yksi kolmesta pitakasta eli korista ja sisältää buddhalaiset käytössäännöt sekä maallikoille että luostarivalan ottaneille.

[10] Karma Lhabu tunnetaan usealla eri nimellä ja arvonimellä. Karma Lhabu on nimi, jonka hän sai syntyessään. Se merkitsee keskiviikko / torstai ja tarkoittaa, että hän syntyi keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Nimi on erikoinen, se lausutaan Karma Lhagpur. Ajan myötä ihmiset alkoivat kutsua häntä tavanomaisemmalla nimellä Lhabu joka tarkoittaa “jumalten poikaa”. Tavan mukaan luostarivihkimyksen myötä saadaan uusi nimi ja Karma Lhabun nimeksi tuli Thubten Karma Shenpen: Thubten oli valan antajan nimi, Karma viittaa karma kagyu -perinteeseen, johon hän kuuluu, ja Shenpen tarkoittaa “muille hyödyllistä” tai “hyväntahtoisuutta”.  Hänellä on myös useita arvonimiä kuten Khenpo Lhabu, so. professori Lhabu, Khen Rinpoche, eli kallisarvoinen oppinut ja Drupon Rinpoche, mikä tarkoittaa kallisarvoista mestaria tai kallisarvoista retriittimestaria.

[11] Tämä viittaa Bodhgayaan Intian Biharissa, missä Buddha Shakyamuni (pyhimysten valtias) toteutti buddhuuden.

[12] Avalokiteshvaran lisänimi.

[13] “Kye ma” on hämmästystä ilmentävä huudahdus tai kehotus tarkkaavaiseen kuuntelemiseen.

[14] Tämä liittyy legendaan, jonka mukaan kuu nousee merestä.

[15] Kolme valaa ovat sharavakayanan yksilöllisen vapautumisen valat, mahayanan bodhisattvavalat ja salaisen mantran vajrayana-valat.

[16] Tässä perinteessä paikallinen maallikkoyhteisö kutsuu munkkeja ja nunnia luostareista tekemään rukouksia kodeissa.

[17] Luostarivihityn sanghan jäsenen suhteen kahdenlainen äärimmäinen käytös merkitsee jompaankumpaan äärimmäisyyteen vaipumista: 1) liiallinen aineellinen tuki 2) pula aineellisesta tuesta.

[18] Tiibetiksi sbyangs ba'I yon tan bcu gnyis – 12 hyvää ominaisuutta, joissa harjaantua. Ne jaetaan kolmeen osa-alueeseen: I. Kolme ensimmäistä ovat 1) Almujen kerjääminen. 2) Yksi istuin. 3) Syömisen välttäminen myöhemmin. II. Kolme seuraavaa ovat 4) Kolme vaatetta. 5) Vilttivaateet ja 6) Poisheitetyt. III: Kuusi viimeistä ovat: 7) Eristäytyneisyys. 8) Puun alla istuminen. 9) Ilman suojaa. 10) Hautuumailla. 11) Suorassa istuminen. 12) Sama perusta.

[19] Kolmenlainen miellyttävä käytös: 1) Aineellisten hyödykkeiden tarjoaminen Lamalle. 2) Laman palveleminen. 3) Dharman harjoittaminen Laman ohjeiden mukaan.

[20] Kaksivaiheinen polku viittaa luomisen ja täydellistämisen vaiheisiin.

[21] Sanotaan, että udumbara-kukka on äärimmäisen harvinainen ja kukkii vain kerran universumin iän aikana.

[22] Tässä tapauksessa “ulkoinen raja” tarkoittaa sitä, että ei tapaa ihmisiä retriitin ulkopuolelta ja “sisäinen raja” merkitsee, että ei tapaa samassa retriitissä olevia.

[23] “Ema” on ilon huudahdus.

[24] Hyväenteisenä pidetty lumisade.

[25] “Kulkuneuvojen salaisuuksien huippu” viittaa dzochen-harjoitusohjeisiin.

[26] Kolmenlainen ystävällisyys: 1) Ystävällisyys initiaatioita annettaessa. 2) Ystävällisyys tantroja selitettäessä. 3) Ystävällisyys ydinohjeita annettaessa.

[27] Vidyadhara käännetään usein “tiedon haltija” tai “tietäjä”.

[28] Samaya tarkoittaa vajrayanan sisältämiä sitoumuksia.

[29] Sanotaan, että tiettyinä päivinä tai kuukausina myönteisten ja kielteisten tekojen seuraukset moninkertaistuvat.

[30] Serta dharma -leirin pidempi nimitys.

[31] Kaksi ystävällisyyden muotoa ovat ystävällisyys dharma-asioissa ja ystävällisyys maallisissa asioissa.

[32] Neljä ajatusta, jotka muuttavat mielen ovat 1) Kallisarvoinen ihmiselämä. 2) Pysymättömyys 3) Karma, syy ja seuraus. 4) Samsaran epätyydyttävyys.

[33] Dharmachakran (dharman pyörän) merkit jalkapohjissa on yksi suurenmoisen olennon 32 tunnusmerkistä.

[34] Kolme tasoa ovat maan pinnalla, maan alla ja maan yläpuolella.

Source: druponrinpoche.org

AN AUDACIOUS ENDEAVOUR – A Full Tantric Curriculum Over 21 Years

Published in Facebook June 13, 2021 at https://www.facebook.com/drupon.rinpoche.7

[What follows is taken from several talks that Drupon Khen Rinpoche gave in the Spring of 2021 about the new Thrangu Sekhar study programme. This post includes a translation of the full programme in individual photos. To view the programme in a more convenient format clink the following link: https://www.druponrinpoche.org/…/the-21-or-26-year…/
Here is what Drupon Khen Rinpoche had to say regarding his vision for this ambitious undertaking:]

Tibetan Buddhism is known as the Buddhist tradition that emphasises the tantras, or we can say the Vajrayana. And there is good reason for this when we look at the practices the Tibetans of the past and present have prioritised. But on the side of study, Tibetans place very little emphasis on the tantras; few shedras (Buddhist colleges) include much in the way of tantric Buddhism, the vast majority only offer sutra based teachings.

I suppose part of the reason for this is that one needs a thorough grounding in the sutras before one can understand the tantras, and the sutra teachings themselves are vast and profound – it takes many years to cover the basics of each area in any depth.

But if the tantras are not taught the teaching traditions (the transmission or lineage) for the different texts become lost or broken. And we see that this has happened with many of the tantric texts of our Kagyu school that were transmitted through Marpa.

In general, Kagyupas have never really emphasised the study of the scriptures, but have focused on receiving and practising the pith-instructions. This started to change around the time of the 7th, 8th and 9th Karmapas, if we look at the Karma Kagyu school, but then with the political upheaval in Tibet during the time of the 10th Karmapa in the 17th century, the Kagyu school as a whole was pretty much wiped out, with only a few embers kept alive here and there. And truth be told, those embers were never fully rekindled. During the time of the 14th and 15th Karmapas in the 19th and early 20th century, particularly through the activities of the 9th Situ Pema Nyinje and Jamgon Kongtrul Rinpoche the Great and others, the situation improved and the signs of a full revival looked promising but then the Cultural Revolution of China struck Tibet and many of the lamas had to flee and try to re-establish themselves, their monasteries and traditions under extremely difficult circumstances in India etc.

If we look at the writings of Jamgon Kongtrul Lodro Taye, he often states in his introductions or concluding remarks that one of the reasons he wrote a particular text was because the lineage for the texts on that particular topic from the past masters had been broken.

It must be said that the other major schools of Tibetan Buddhism have done a better job of maintaining the richness of their transmissions than we Kagyupas have. For example the Nyingmapas have kept the line of transmission for Longchenpa’s teachings intact. They teach and give the transmissions regularly. Similarly for the Gelukpas and the teachings of Tsongkhapa, and the Sakyas and the teachings of Gorampa for example. How many of us who call ourselves Kagyupas have received teachings and transmissions for the instructions of Marpa, Milarepa, Gampopa, Karmapa Dusum Khyenpa, Pamo Drupa, etc etc? How many of us even know the names of the texts they wrote and taught? If we do not know, and the general point I’m making here is valid, it is important that we recognise that we have a problem, because then we can take steps to rectify it.

Maybe it’s strange for a nobody like myself to talk about such things when I have no influence or abilities to assist in the propagation of Buddhism in any meaningful way. But I do have a genuine love and sense of concern for the teachings and seeing such valuable transmissions being lost is very upsetting.

Recently, with the arrival of the children here at the retreat centre, I found myself in the position of needing to devise a curriculum of study. So I reached out to various dharma friends who are khenpos and so on, and much more knowledgeable and experienced than me, to ask their advice and receive their input. One point that they all expressed is that mere theoretical study without teachings and time dedicated to mind training (the contemplation of impermanence etc) is a recipe for disaster. Many serious students of Buddhism these days are becoming hard-headed and arrogant through their studies. This is something I have seen and been worrying about myself, and hearing it from them gave me greater confidence in my plan to combine practice and study in the children’s education. Although this is certainly not a new approach, for example we don’t hear of there having been separate shedras and retreat centres at the height of Buddhism in India. The teachings were heard, reflected upon and practised in unison.

The 21 year curriculum is mainly for the slightly older group of children (early teens) who have already covered the basics of reading and writing etc, and the 26 year programme is for the younger group (ages 5 to 10), who are only just learning to read etc. It is very important that the children, alongside their Buddhist education, also learn something of modern science, mathematics, Western philosophy and literature. And that they also learn their native languages beyond mere fluency. The Nepalese children need to learn Nepali, the Chinese children need excellent Chinese and we need to ensure that the African children speak a high level of French and Swahili, and are not estranged from their own culture. But above all else, what will make these children special is if they become highly learned in the sutras and tantras, and become decent practitioners.

The first 10 years of the 21 year programme will focus on sutra level teachings and the final 11 years will be dedicated to the study and practice of the tantras, Vajrayana.

Besides the children, you Western and Chinese students [in the retreat centre], who have given up everything else to pursue the study and practice of Buddhism full-time, will also have the opportunity to join the programme. Now you can reap the rewards of the time and effort you have put into learning Tibetan. As things stand at moment, it would be impossible for you to receive these teachings if you didn’t speak Tibetan. Most of the texts that will be taught have not been translated into English, and even if they were, they are too long to be taught with an interpreter.

But whether you join the programme or not, it is not a decision you should take lightly. It will not be easy. It wouldn’t suffice to just be present in the class and then go back to your room and place the text on the shelf until the next class. There will be examinations: oral, written and compositional examinations, as well as debating.

You should also think about the amount of money that will be spent to provide for you over the 21 years. When everything is accounted for it is a massive sum that needs to be found for each of you; so would it be right to commit to the programme and then only participate half-heartedly? From my side and from the side of the gompa, this is not being undertaken because we haven’t got anything better to do. We have a plan and a vision, and the hope that those who participate receive tremendous benefit from what will be imparted, and that they in turn will pass these benefits on to others.

You will not need to attend the secular studies classes, on poetry and grammar and so on, because during these classes you will be in practice sessions. Organising the daily timetable will be tricky, because we need to find time not only for the classes and the group meditation sessions, but also time and space for you to study what you have learnt in the classes by yourself; to assimilate and reflect on the knowledge being imparted. And many of you are translating texts, which also needs time. But I’m confident we can make it work.

Some of you who are older might be doubting whether you are a little old to embark upon a 21 year programme of study, but the way that I see it is that anyone who has gone forth from the worldly life and become a monk or a nun, like most of you have, what else is there to do other than spend your time studying and practising. If you can reach the end of your life having spent your days learning and practising, what could be better than that? The very reason we go forth is to have a good situation to study and practise the dharma.

If you are under 50, then personally I think it would be good for you to join the programme. If you are over 50 and wish to join, you are more than welcome, but you have to be able to keep up, and not let yourself be a cause for holding others back. Basically, whether you join or not is for each of you to think about and decide for yourselves.

I must admit the 21 year programme as a whole is rather ambitious, I’m not sure that it will go exactly to plan, but you have to think big when planning such projects. Myself and Khenpo Wangchuk will do the bulk of the teaching, but we will need to travel to receive some of the rarer transmissions. If possible we will also invite lamas and khenpos who are specialists in some of the topics being taught. Whatever the case, we will need to invite other teachers. We are fortunate in that Lama Samten came to the retreat centre looking for meditation instruction, he is a good practitioner and has completed the whole Geshe programme in one of the main Gelukpa seats, so he will teach logic and debate.

I think it is very important that we invite teachers from all four major schools of Tibetan Buddhism. One of the manifestations of the hard-headedness I spoke about earlier is strong attachment to one’s own school and aversion to other schools. This is very prevalent these days. If you go online you see all sorts of fighting and quarrelling about which school is better etc, and it is mainly those who have been through shedra, and many times those who hold the titles of khenpo and geshe, who are the most strident. I don’t know how they dare say some of the things you see being posted, it seems even the Buddha himself is not spared their scorn.

The very function of the dharma is to remedy attachment and aversion, but if someone develops attachment and aversion in relation to the dharma – because of how they have been taught or through how they personally relate to the dharma – the medicine itself has become toxic. So while there is still hope for those who have normal worldly attachments and aversions, there is little that can be done for those who have become impervious to the treatment the dharma has to offer.

One of the sources of this hard-headedness, as I see it, is a lack of exposure to the teachings of the other schools. I was fortunate when I was studying, I had the chance to study with masters of several different traditions, so I came to a first-hand appreciation of how the dharma of each school is pure dharma. I have equal faith in the dharma of all the schools. In fact back home in my youth this was the norm, although our village was connected to a Karma Kagyu monastery, if someone died etc, we would invite lamas from all the other monasteries of the area to do prayers, and vice versa. This wasn’t done out of some political agenda, or as an interfaith scheme or anything like that. The local people had genuine faith in good monks and nuns regardless of what tradition they belonged to. Also, when I was studying in Serta Larunga, there was no attachment and aversion for the different schools. For example, although Khenpo Jigme Puntsok Rinpoche was a Nyingmapa, as was most of the community, at one point he strongly encouraged all the monks and nuns to memorise Tsonkhapa’s Three principal Aspects of the Path, and and the Thirty-Seven Practices of a Bodhisattva, neither of which are Nyingma texts, and nobody thought it was an unusual demand.

I want to make sure that the children and you adults who participate in the programme see for yourselves how equally wonderful the dharma of the other schools is, so I included texts authored by masters of the other traditions, and hopefully we will be able to invite khenpos and geshes from the respective traditions to teach them.

My hope is that on completion of the programme, the children in particular (who will obviously be well into adulthood by the end of the programme) will be inspired to follow the way of true practitioners and head to the mountains and forests and spend at least some time practicing in solitude with no fixed abode. Or, alternatively, that they go on to benefit beings in other ways, such as by teaching and nurturing their own students.

Anyway, these are some of my thoughts about the upcoming programme, if you wish to join then let me know within the next couple of weeks.

[The programme started on April 27th 2021 with 66 participants (16 children and 38 adults on the 21 year programme, and 18 children on the 26 year programme.) The students / practitioners will be living, studying and practising full-time in the retreat centre. They come from 20 different countries but most have been living in the retreat centre for at least several years already.]

Copyright on this page: 2013 Drupon Rinpoche